Uusi laki sotki pyörätuolilla liikkuvan Ilarin arjen: Invataksit yhä karmeammin varusteltuja – "Olen kahdesti lentänyt selälleni taksissa ja saanut aivotärähdyksen"

Video: Kousa joutuu toisinaan matkustamaan sopimattomasti varustelluissa invatakseissa.

Ilari Kousa on 34-vuotias Lauttasaaressa asuva yliopisto-opiskelija, joka liikkuu päivittäin invataksilla.

Kousalla on ollut jo useamman vuoden ongelma, jonka takia hän on joutunut moniin vaaratilanteisiin ja on saanut jopa kaksi aivotärähdystä. Invataksit ovat hänen mukaansa yhä karmeammin varusteltuja.

– Olen kahdesti lentänyt pyörätuolini kanssa selälleni taksissa ja saanut aivotärähdyksen huonojen kiinnitysten takia, Kousa kertoo.

Lue myös: Ekaluokkalaisen Hillan järkyttävä taksimatka: Ajelutettiin 40 kilometriä ympäri Espoota ja auto kolaroitiin – "Tyttöä oli pelottanut"​​​​​​​

Taksilain uudistus huononsi tilannetta

Kesällä voimaan tullut uusi taksilaki ei ole parantanut tilannetta. Sen jälkeen invataksit ovat olleet jopa luokattomampia.

Kousa törmääkin liian usein tilanteeseen, jossa invataksiin ei saa kunnolla kiinnitettyä hänen pyörätuoliaan.

Jos kiinnitykset eivät ole kunnossa, voi matkustajalta pahimmassa tapauksessa lähteä henki. Kousan on kuullut, että niinkin on käynyt. 

Tilanne on ryöpsähtänyt

Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimiehen Tanja Salisman mukaan Kousa ei ole ainoa, jota on ollut vastassa puutteellisesti varusteltu taksi.

Salisma kertoo, että Kelan välityskeskustoiminnan kilpailutuksen ja uuden taksilain myötä tilanne on suoraan sanoen ryöpsähtänyt.

– Tällä hetkellä monella alueella ei ole tarpeeksi taksinkuljettajia, jotka haluavat ajaa invataksikyytejä tarvittavalla kalustolla. Tai ylipäänsä tarpeeksi kuljettajia, jotka suostuvat ajamaan Kela- tai sosiaalihuollon kuljetuksia, Salisma kertoo.

Myös kuljettajien ammattitaidosta löytyy puutteita. Invalidiliiton teettämä tutkimus kertoo tapauksista, joissa matkustajan on pitänyt itse tuoda esiin matkustusturvallisuuteen liittyviä asioita, jotka kuljettajan pitäisi tietää. 

Eräässä tutkimuksessa esiin tulleessa tapauksessa kuljettaja pyysi pyörätuolissa istuvaa matkustajaa olemaan matkan ajan pää polvissa, koska ajoneuvo oli niin ahdas. Kousan tilanne ei siis ole poikkeuksellinen.

"En ole tarpeeksi sairas"

Kousa on Vantaalla kirjoilla, jonka takia hänen taksinsa tilataan kaupungin määrittelemän taksikeskuksen kautta. 

– Keskuksen kautta voi tulla hyviä autoja tai sitten todella huonoja. Kokemukseni kuitenkin on, että huonoja tulee todella paljon useammin, Kousa kertoo.

Kousa on yrittänyt hakea vakiotaksioikeutta. Tällöin voisi olla varma auton varusteluista ja vastassa olisi aina tuttu kuljettaja. Tällä hetkellä hänelle on myönnetty vakiotaksioikeus opiskelu- ja työkyyteihin, mutta ei muihin.

Kousa otti suoraan yhteyttä Vantaan kaupunkiin, mutta lisälupaa ei herunut. Miehen sairaudet eivät riittäneet luvan saamiseen.

– Minulla on CP-vamma, selkäydinvamma ja arviolta noin kymmenen muuta. Silti en saanut täyttä vakiotaksioikeutta, Kousa kertoo.

Kousa on hämmentynyt ja pettynyt. 

Seuraavaksi mies otti yhteyttä sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Sieltä hän sai toisen hylsyn. Tämän jälkeen Kousa lähestyi hallinto-oikeutta, jossa asia on edelleen.

– Vien asian vaikka EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Asiaa ei jätetä tähän, Ilari kertoo.

MTV Uutiset haastatteli Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen johtajaa Minna Lahnalampi-Lahtista, joka ei voi kommentoida yksittäisten asiakkaiden tapauksia. 

Lue myös: Taksi ei koskaan hakenut aivovammasta kärsivää miestä sairaalasta – Mira-tyttären tuska: "Isä hätääntyi ja tunsi itsensä arvottomaksi"

Vakiotaksioikeus ei ole itsestäänselvyys

Kehitysvammaisten Tukiliitolle on tullut monia kyselyitä asiakkaiden hylätyistä vakiotaksioikeuksista. Salisman mukaan Kousankin haaveilema vakiotaksioikeus on usein hyvin hankala saada.

Hän epäilee, että syynä tähän on kuntien taloudelliset tavoitteet.

– Uskon, että vakiotaksiluvan saaminen on hankalaa erityisesti siksi, että kunnat eivät pääse kuljetusten välityspalveluiden keskittämiseen liittyviin tavoitteisiinsa, jos näitä vakiotaksilupia myönnetään runsaasti, Salisma kertoo.

Lahnalampi-Lahtisen mukaan Vantaan kaupungin kohdalla kysymys ei ole säästämisestä.

– Taloudellisia tavoitteita yritetään täyttää muilla tavoin kuin supistamalla tässä asiassa, Lahnalampi-Lahtinen kertoo.

Vammaisjärjestöt ovat havahtuneet käynnissä olevaan tilanteeseen ja pyrkivät eri keinoin puuttumaan vammaisten henkilöiden kuljetuksiin liittyviin epäkohtiin.

– Tarkoituksena on saada päättäjät ymmärtämään tilanteen vakavuus, Salisma kertoo.