Rauman Lukon maalivahti Lassi Lehtinen, 21, jatkoi komeaa nollaputkeaan HPK:ta vastaan torjumalla vain viisi laukausta. Komeaa kautta pelaavan SM-liigamaalivahdin seuraavat tavoitteet ovat nollapeliennätyksen rikkominen ja Suomen mestaruuden voittaminen.
LUE MYÖS: HPK:n ja Lukon yksipuolisen näytöksen päätösminuutilla yllättävä tapahtumaketju – päävalmentaja Matti Tiilikainen tulistui: "Lukko oli ylivoimainen ja ylimielinen"
Rauman Lukon joukkue lähti fiilistelemään keskiviikon komean HPK-voiton jälkeen torstaina aamupäivällä Rauman Voiluodolle ulkojäille. Maalivahti Lassi Lehtinen oli pukenut veskarivehkeiden sijaan pelaajan varusteita.
– Edellisviikonloppuna kävin ulkojäillä, mutta sitä ennen oli vuoden tauko. Mukava homma, että Raumallakin on kunnon talvi, Lehtinen tuumii MTV Urheilulle jäiden jälkeen.
– Ihan kohtalaisesti siellä pelaajanakin luudin mukana.
Lehtinen ei olisi välttämättä tarvinnut rennompaa harjoitusta, koska Lukolle 6–0 päättynyt ottelu ei ollut hänelle rasittavimmasta päästä. Torjuntoja kertyi vain viisi, joten teoriassa Lukko olisi voittanut ilman maalivahtiakin.
Lehtinen muistelee pelanneensa nollan joskus D-junnuissa viidellä torjunnalla.
– Ehkä torjuntalukemat vähän valehtelevat, koska vetoja tuli aika paljon enemmän. Osa meni ohi ja osa pelaajien blokkeihin.
Lehtisen torjuntalukemat nostattivat vitsailuja siitä, että tuliko hänelle edes hiki. Aivan varmasti tulee, sillä maalivahdinvarusteissa pelkkä torjunta-asennossa pysyminen nostattaa sykettä.
– Toisessa erässä oli yksi paha tilanne, kun johdimme 1–0. Muuten se oli aika peruspeliä.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
"Vielä pitkä matka"
On Lehtinen torjunut aiemmin kaudella kiekkoja vähän enemmänkin.
Lukon kasvatti on päästänyt koko SM-liigassa vähiten maaleja ottelua kohti (1,20). Ilveksen Lukas Dostalin lähdettyä hänen torjuntaprosenttinsa on paras (94,14).
Omiin on mennyt viidessä viime ottelussa vain yksi maalia. Nollaputki on kestänyt 215 minuuttia ja 11 sekuntia.
Lehtinen on nyt seitsemäntenä kaikkien aikojen nollatilastossa, jota johtaa Kärppien Justus Annunen. Hän piti kaudella 2019–2020 maalin puhtaana 302 minuuttia ja viisi sekuntia.
Lehtinen ei ala valehdella, etteikö nollaputki olisi mielessä.
– En tiedä, että pystyisikö sitä edes sivuuttamaan. Kyllä se putki mielessä on.
– Hienoa Annusen lukema olisi ylittää, mutta on siihen vielä aika pitkä matka.
Setästä rauhallisempi tapaus
Lehtisellä on mahdollisuus kasvattaa putkeaan ensi tiistaina vieraspelissä Pelicansia vastaan. Tosin ei ole mikään itsestäänselvyys, että Lehtinen pelaa.
Lukon veskarit ovat puolittaneet vastuun, eivätkä Oskari Setäsen luvut eivät paljon kalpene Lehtiselle. Jotain Lukon maalivahtien tasosta kertoo, että nimenomaan Setänen valittiin Leijoniin Helsingin EHT-turnaukseen.
Lukko on tunnettu varsinaisena maalivahtitehtaana, joka on tuottanut Petri Vehasen, Antti Raannan, Atte Engrenin, Tuomas Tarkin ja Iiro Tarkin tasoisia veskareita. Lehtinen ja Setänen sopivat hyvin siihen jatkumoon.
Lehtinen puhuu taistelutoverinsa kanssa samaa kieltä, vaikka Setänen onkin kotoisin Rauman läheltä Eurasta. Tosin ihmisessä pitäisi olla jotain todella merkittävää vikaa, jos hän ei tule juttuun huippusosiaalisen Setäsen kanssa.
– Olen ehkä vähän Setästä rauhallisempi tapaus, kompensoimme hyvin toisiamme.
Rennon pukukoppiläpän kääntöpuolena on totinen kilpailupeliajasta, joka kirittää molempia eteenpäin. Maalivahtivalmentaja Mikael Vuoriolla on miellyttävä tehtävä valita kahdesta hyvästä maalivahdista se, joka pelaa.
– Tällaista samanlaista kamppailua se on ollut jo kolmatta vuotta. Molemmat haluavat pelata.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
"Alivoimalle pitää nostaa hattua"
Lehtinen on pelaamassa huippukautta, mikä kiinnittänee NHL-scouttienkin huomion. Hän olisi varaamattomana vapaana pelaajana oivallinen ja riskitön poiminta.
Sitä ennen olisi hoidettava kotiin Rauman Lukon historian toinen mestaruus.
Lukolla oli siihen hyvät lähtökohdat jo viime vuonna, mutta silloin korona vei pudotuspelisarjan 100–0. Nyt Lukon peli näyttää niin vahvalta, että se marssii loppuun asti, jos jotain yllättävää käännettä ei ilmaannu.
– Kyllä sen aistii kaikesta, että meillä on hyvät mahdollisuudet vaikka mihin.
Maalivahdinkin on ollut helppo hengittää, kun joukkue on pelannut yhtenäisesti edessä.
– Yhteispeli kenttäpelaajien kanssa toimii, ja alivoimalle pitää nostaa hattua. Se on iso syy vähämaalisuuteen.
Isä HIFK:n videovalmentaja
Lehtinen pelasi E-junioreihin asti kenttäpelaajana, kunnes maalivahdin tehtävät vetivät puoleensa. Osansa ratkaisuun oli isä Sami Lehtisellä, joka pelasi itsekin SM-liigassa Lukossa, SaiPassa ja Pelicansissa.
Sami oli pitkään Lukon junioripuolen maalivahtivalmentajana, ja tätä nykyä hän työskentelee HIFK:ssa videovalmentajana.
– Puhumme edelleen paljon peleistä. Enemmänkin sellaisia henkisen puolen juttuja.
Hyvä kuulla, mutta voi olla, että edessä on pienimuotoinen radiohiljaisuus, jos Lukko ja HIFK kohtaavat finaaleissa.