Mainos

SM-liigajyrä joutunut tekemään kesätöitä pelihommien lomassa ja lainaamaan rahaa vanhemmiltaan: "Aika paljon pitää niellä paskaa yhden suklaakonvehdin eteen"

0:34
Videolla tunnelmia Ilmari Pitkäsen uran varrelta.

Viime kaudella HIFK:ssa pelannut Ilmari Pitkänen on joutunut taistelemaan vuodesta toiseen pysyäkseen mukana ammattilaiskiekkoilun maailmassa. Pitkän linjan liigakiekkoilija on tehnyt kesäisin "normaalien ihmisten töitä", kun varmuutta pelipaikasta ei ole ollut. Mikä pitää Pitkäsen mukana kiekkoilun parissa? Askarruttaako tulevaisuus kouluja käymätöntä pelaajaa?

Ilmari Pitkäsellä ja hänen vanhalla pomollaan oli hauskaa, kun he tapasivat viime syksynä Helsingin jäähallissa. 

Ai joku kiekkotyyppi vai? Ei, vaan kesäduunipomo. 

Pitkänen työskenteli viime kesänä viitenä päivänä viikossa Helsingin Jääkenttäsäätiön leivissä eri jäähalleissa kunnostustehtävissä. Helsingin jäähalli Nordenskiöldinkadulla oli yksi työkohteista. 

Sitten hups, ja Pitkänen olikin hallissa hommissa jääkiekkoilijana, legendaarisen HIFK:n vermeissä. 

– Naureskelimme, että viimeksi olin maalaamassa viivoja parkkipaikalle. Aika kova pomppu muutamassa kuukaudessa, Pitkänen virnistää. 

Sitä edellisenä kesänä Pitkänen teki puolipäiväisenä puhelinmyyntiä vakuutusyhtiöille. Syksyllä hän liittyi Mikkelin Jukureihin. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Valmistautumista peliuran jälkeiseen aikaan

Jääkiekko on Suomessa seurattu ja suosittu menestyslaji, jossa parhaat pelaajat keräävät valtavan julkisuuden ja nostavat kovia, monen sadantuhannen euron palkkoja. 

Sitten on iso joukko Pitkäsen kaltaisia pelaajia, jotka joutuvat jatkuvasti taistelemaan ylipäätään siitä, että saavat harjoittaa rakasta ammattiaan. 

Ihan ongelmatonta ei ole tähtienkään elämä, mutta huolet ovat vähän erilaisia kuin rivijätkillä. 

– Aika paljon pitää niellä paskaa yhden suklaakovendin eteen, Pitkänen heittää ilmoille oman lempisanontansa. 

"Peliuran jälkeen on helpompi hakea töitä, kun on tehnyt muutakin kuin pelannut jääkiekkoa."

Iso osa SM-liigakiekkoilijoista kävi läpi kauden päivätöissä vielä 1990-luvun alussa, mutta tätä nykyä Pitkäsen kaltaiset pelaajat ovat äärimmäisiä harvinaisuuksia. Opiskelijoita sentään on joukossa. 

– Olen ajatellut asiaa siltä kantilta, että jos kesällä ei ole diiliä, on parempi kartuttaa työkokemusta eikä vaan lööbailla. Peliuran jälkeen on helpompi hakea töitä, kun on tehnyt muutakin kuin pelannut jääkiekkoa, Pitkänen perustelee. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Kivikasvona Selinin edessä

Koejakso HIFK:n kanssa viime syksynä oli päättymäisillään, ja Pitkästä alkoi hieman arveluttaa, että saako hän jäädä joukkueeseen loppukaudeksi. 

Pitkänen oli syömässä treenien jälkeen Helsingin jäähallin kahviossa, kun silloinen päävalmentaja Ari-Pekka Selin pelmahti paikalle samaan pöytään. 

Selin alkoi käydä läpi Pitkäsen tilannetta. Laitahyökkääjä kuuli vahingossa väärin ja luuli, ettei hänelle suoda jatkoa HIFK:ssa. 

Pitkänen kuunteli kivikasvoisena, kun Selin selitti Pitkäsen hyvästä harjoitusilmeestä ja siitä, miten tärkeää HIFK:lla olisi pitää isoa rinkiä. Miksi valmentaja kehuu, vaikkei sopimusta jatketa?

– Vedin ihan huuruun. Sitten Selin onnitteli jatkosta ja tajusin, että saankin jatkaa. En kehdannut tunnustaa, että olin luullut saavani kenkää, Pitkänen muistelee hymynkare suupielessään.  

Se oli jo toinen peräkkäinen kausi, kun Pitkänen lunasti pelipaikan koejakson kautta. Mikkelin Jukureihin hän liittyi vasta, kun sarja oli pyörinyt jo kymmenkunta kierrosta. 

Pitkänen oli pyörinyt irtojäillä Matinkylän hallissa, kun hän sai kutsun Risto Dufvan kouluun Mikkeliin. RD tajusi vanhana kettuna realiteetit, kun JYP oli vastassa kotona jo kahden päivän päästä.  

"Joka toinen päivä tulee mieleen, että haen luistimet kellarista ja isken ne kymmenen tuuman naulalla seinään."

– Risto sanoi, että jos jätetään se JYP-peli vielä väliin ja treenaat ensin pari viikkoa joukkueen mukana ennen ensimmäistä peliä. Sanoin, että se on Risto ihan hyvä idea. 

Jatkuvan rajalla keikkumisen luulisi raastavan hermoja. Pitkänen myöntää, että kesäisin tunteet ovat kulkeneet vuoristorataa. 

– Joka toinen päivä tuntuu hyvältä treenata itsekseen. Sitten joka toinen päivä tulee mieleen, että haen luistimet kellarista ja isken ne kymmenen tuuman naulalla seinään. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Rasvaprosentti alas maalaushommilla

Voisi kuvitella, että remonttihommat haittaisivat aika lailla kesäharjoittelua. Pitkänen on kokenut asian täysin päinvastoin. Viime syksynä hän mittautti uransa parhaat testiarvot.

Aineenvaihdunta oli käynyt sen verran kierroksilla, että rasvaprosentti kutistui ensimmäistä kertaa alle kymmeneen. Kestävyys- ja voima-arvot olivat kehittyneet viime kesästä.

– Olin ennen kesää vähän huolissani, mutta kun treenikaverit alkoivat jäädä taakse lenkkipolulla, ajattelin olevani hyvillä jäljillä. 

Pitkänen sanoo oppineensa paljon oman kropan kuuntelemisesta viime vuosina. Jos hän on tuntenut olonsa väsyneeksi työpäivän jälkeen, hän on vetänyt salilla lyhyemmän harjoituksen ja keskittynyt olennaiseen. 

"Joukkueen mukana treenatessa voi mennä liikaa autopilotille ja tekee vaan treenit, kun ohjelmassa lukee."

Nykyisten huippupelaajien ympärille on kehitetty valtava legioona eri osa-alueiden erikoisvalmentajia. Pelaajille on kannettu kaikki valmiina eteen. Se tuo paljon hyvää, mutta liika "hyysääminen" kadottaa suhteen omaan kehoon. Et tunne enää itseäsi, kun muut kertovat miten voit.  

Ehkä jokaiselle pelaajalle olisi joskus hyvä tarttua maalisutiin pariksi viikoksi. 

– Joukkueen mukana treenatessa voi mennä liikaa autopilotille ja tekee vaan treenit, kun ohjelmassa lukee. Ei sekään ole hyvä, että on juhannuksen tienoilla aivan loppu, eikä jaksaisi tehdä enää mitään. 

Pitkänen on pitänyt kauden jälkeen taukoa treenistä vain muutaman viikon. Hän vakuuttaa kuitenkin, että osaa ottaa iisistikin. 

– Sanotaan näin, että on minulla vahvuuksia lomailussakin. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

"Ei tässä kivitaloja rakennella"

SM-liigakiekkoilijat ansaitsevat keskimäärin 75 000 euroa vuodessa ja niin sanottu mediaanipalkka on noin 55 000 euroa. Pelaajat saavat rahastoida osan tuloistaan, mutta sitten on kasti, jolla ei ole varaa panna yhtään kopeekkaa sivuun. 

Ilmari Pitkänen

Syntynyt 18. heinäkuuta 1990 Viljakkalassa

Pituus 182 cm, paino 87 kg

Kasvattajaseura Hämeenkyrön Hokkarit

Pelannut SM-liigaa Jokereissa, Bluesissa, SaiPassa, Lukossa, Jukureissa ja HIFK:ssa

SM-liigassa 371 ottelussa 34+42=68

C-nuorten SM-kulta 2006, B-nuorten SM-kulta 2008, Mestiksen hopea 2012

Perheeseen kuuluvat tyttöystävä ja koira

– Ei ole juurikaan jäänyt säästöön uralta. Ei tässä mitään kivitaloja rakennella, Pitkänen naurahtaa. 

Tiukin tilanne oli Espoon Bluesin konkurssikaudella 2015–16, kun palkanmaksu tyssäsi alkuvuodesta. Pitkänen joutui lainaamaan rahaa vanhemmiltaan, kunnes rahat saapuivat tilille alkukesästä. 

– Aikamoinen farssi kaikenkaikkiaan. OIimme jätkien kanssa Thaimaassa päätösreissulla, kun kuulimme lopullisesta konkurssista. Emme voineet kuin nauraa jätkien kanssa. 

Ykkösketjussa kivempaa kuin nelosessa

Pitkänen pelasi nuorena nuorten maajoukkueissa, ja hän nousi A-juniori-ikäisenä Jokereiden liigajoukkueeseen. Minkä takia hänestä tuli pelaaja, joka pelaa pienessä roolissa ja joutuu taistelemaan paikastaan kausi toisensa jälkeen uudelleen?

Pitkänen sanoo, että jälkeenpäin ajateltuna hänen olisi pitänyt pelata vielä vuosi tai pari isossa roolissa A-nuorissa. 

– Tyydyin vähän siihen, että minulla oli sopimus. Ajauduin alempiin ketjuihin ja leimaudun vähän kuumakalleksi, joka oli hyvä heittää alempiin ketjuihin. 

– Kunpa olisin silloin ymmärtänyt, että millainen matka tässä on vielä edessä. 

– On se kuitenkin mukavampaa pyörittää ykkösylivoimaa kuin pelata joka toinen peli nelosketjussa. Käy pidemmän päälle raskaaksi tulla aamulla hallille ja jännittää, että löytyykö se oma nimi kokoonpanolistasta. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Media-ala haaveena

Pitkäsellä riittää juttua, sukunimensä mukaisesti pitkän kaavan mukaan. Hän käyttää värikästä kieltä, ja hänen puhetapansa on vinkeä yhdistelmä realismia ja elämäniloa. 

Liigakonkari siemailee kahvia Munkkiniemessä sijaitsevassa kuppilassa, naureskelee ja ilahduttaa viereisessä pöydässä istuvia mummoja tuomalla heille tuolin alle. 

Tällaisia tyyppejä kaivataan mukaan kiekkoympyröihin. Ei välttämättä niitä ykkösrivin pelaajia, mutta rosoisen hyviä tyyppejä, jotka lisäävät pelaajakunnan väriskaalaa. 

Pitkäsellä ei ole tällä hetkellä sopimusta ensi kaudeksi, mutta hän aikoo jatkaa vielä ammattilaiskiekkoilijan uraa. Uran jälkeinen elämä on kuitenkin pyörinyt jo mielessä. 

SM-liigapelaajista opiskelee pelaamisen ohella 20 prosenttia. Pitkäsellä ei ole peruskoulun päästötodistuksen lisäksi muuta koulutusta, sillä lukio jäi kesken kahden vuoden kuluttua.

Pitkänen yllättää kertomalla, että median parissa toimiminen kiinnostaisi – varsinkin modernimman sosiaalisen median. Opiskelu Laajasalon opistossa on käynyt mielessä. 

Esimakua on jo tullut. Pitkänen ilahdutti Twitterissä antamalla ilmoituksen, ettei hän ole käytettävissä MM-kisoissa.  

– Keksin kyllä mielenkiintoista tekemistä, enkä pelkää töitä, Pitkänen sanoo päättäväisesti. 

Sitten hän muuttuu mietteliääksi. 

– Mutta on sekin totta, ettei Konalan jäähallin seinän maalauksen valmistumisesta saa samanlaisia kiksejä kun siitä, kun joukkue tekee maalin Nordiksella ja yleisö huutaa villisti. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja