Rauman Lukosta on tullut kevään puheenaihe SM-liigassa. Runkosarjan kakkosesta lähti kovia pelaajia, mutta vähintään yhtä laadukkaita tuli tilalle. MTV Urheilu kävi haistelemassa, missä koronakolhuja ottanut Lukon mestaruusjuna puksuttaa – tai pikemminkin tila-auto.
Äijänsuon urheilukeskuksen parkkipaikka näyttää kesäkuisena iltapäivänä siltä kuin jättiläismäiset legopoliisit olisivat kaapanneet vallan.
LUE MYÖS: SM-liigasta tuttu tähti Juhamatti Aaltonen on ilman seuraa – kertoo nyt tulevaisuudestaan: "Ei tympäise yhtään"
Tarkemmin katsottuna ne ovat Lukon SM-liigajoukkueen pelaajia, jotka ovat matkalla jääharjoituksiin 2,6 kilometrin päähän harjoitushalli Tuki-Areenalle.
Pelaajat on velvoitettu tulemaan testeihin, mutta muuten he saavat halutessaan harjoitella omatoimisesti esimerkiksi omilla paikkakunnillaan. Osa Lukon liigajoukkueen pelaajista käy jäällä juhannukseen asti ennen SM-liigan omatoimisen jakson alkua.
Eetu Koivistoinen ja Miska Kukkonen pakkaavat kamansa konkarihyökkääjä Toni Koiviston tila-autoon. Koivistoinen leukailee, että tilanne on sama kuin vieraspeliin lähdettäessä.
– Etupenkillä on kypäräpakko, hän heittää.
Osa pelaajista ajaa harjoitushallille henkilöautoilla. Toiminnasta on kiekkotähtien glamour kaukana, mutta sen tavoittelu ei nyt olekaan mielessä.
Jo jäälle pääsy parin ja puolen kuukauden tauon jälkeen on iso asia. Tärkeintä olisi nyt saada tieto siitä, että SM-liiga jatkuu syksyllä normaalisti, täysimittaisen yleisön edessä.
Silloin alkaisi uudelleen hillitön mestaruuden tavoittelu.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Apea tunnelma Niiralan kopissa
Lukon päävalmentaja Pekka Virta istahtaa kahvikuppi kädessä Lukon valmentajien huoneen pitkälle pöydälle. Taustalla on iso taulu, jossa lukee jokaisen sopimuspelaajan nimi ja tiivistelmä yhteydenpidosta.
Kokenut valmentaja palaa vielä kauden lopun erikoisiin tunnelmiin.
Kuntopuntarien kärkijoukkue Lukko oli pessyt juuri vieraspelissä Kärpät 5–1 ja siirtynyt Kuopioon, jossa KalPa piti kohdata tyhjän katsomon edessä hallituksen asettamien koronavirusrajoitusten takia.
Virta aisti apeuden joukkueesta ensimmäisen erän jälkeen, kun KalPa johti 1–0. Hän yritti pumpata joukkuetta uuteen iskuun, vaikka tiesi, että pelaajien myllersi paljon muitakin ajatuksia kuin se, miten peli päättyy.
Miten virus etenee? Jatkuuko kausi? Miten pääsemme kotiin? Miten perheille käy?
– Se olotila vei niin ison huomion, että pudotuspelien pelaaminen tuntui mahdottomalta ajatukselta, Virta muistelee omia ja joukkueen tuntoja.
Lukko käänsi 4–2-voiton KalPasta, ja kauden 59. ottelu jäi viimeiseksi. Hurjan loppukauden pelannut Lukko oli kakkonen sarjataulukossa, mutta hopeamitaleita ei koskaan kaulaan ripustettu.
Rauman toreilla ja kahviloissa puhuttiin mestaruudesta innokkaammin kuin kertaakaan 1990-luvun puolivälin, mutta ne haaveet murskasi kiinalaiselta villieläintorilta liikahtanut paholainen.
Koronaviruksen jyllätessä urheilijat ovat maininneet usein, että tämä on vain urheilua. Se pitää tavallaan paikkansa, mutta unelmien rikkoontumisen tuomaa kipuakaan ei voi väheksyä.
Ensin teet vuosia töitä, ja juuri kun huipennus on lähellä, kaikki otetaan sinulta pois. Kyllä se sattuu ja turhauttaa.
Lukko oli kulkenut pitkän tien pisteeseen, joka päättyi Niiralan montun vieraspukukoppiin.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Kovia ratkaisuja matkan varrella
Virran projekti lähti nihkeästi käyntiin. Ensimmäinen kausi 2017–18 päättyi pudotuspelikarsinnoissa Ässiä vastaan. Seuraava kausi alkoi vaisusti, eikä 12 ottelusta tullut kuin kolme voittoa varsinaisella peliajalla.
Kannattajat kävivät kuumana, media tökki kylkeen. Päävalmentaja sai vakuutella ihmisiä siitä, että muutostyö oli vasta alussa.
– Työ olisikin helppoa, jos voisi aloittaa kaiken nollista. Ei valmentaja voi kuitenkaan lähteä repimään kymmentä sopimuspaperia.
Nousu ahdingosta vaati kovia ratkaisuja ja muutoksia koko organisaatiossa. Kalle Sahlstedtin tuli urheilutoimenjohtajaksi toi ryhtiä koko seuraan. Sahlstedt on saanut ansaitustikin kehuja, mutta taustalla pelaajien koordinoinnissa auttanut Josef Boumedienne ja Tapparassa valmentajana SM-kullan voittanut valmennuspäällikkö Timo Elo ovat tuoneet hyviä näkemyksiä mukaan.
Esimerkiksi kokeneet Janne Niskala ja Jyri Marttinen tekivät tilaa nuorille Ville Heinolalle ja Tarmo Reunaselle, jotka pääsivät pelaamaan ensimmäiset SM-liigapelinsä. Jälkeenpäin ajatellen ratkaisu oli oikea – molemmat tekivät NHL-sopimuksen ja pääsivät eteenpäin urallaan.
– Sanoin Kallelle, että haluan tällaiset muutokset. Hän sanoi, että tee niin kuin parhaaksi näet. Tuen sinua sataprosenttisesti.
Virta innostuu käyttämään autoiluvertausta. Kun auto on menossa väärään suuntaa, ei kannata painaa heti täysillä kaasua. On parempi pysäyttää, korjata suunta ja jatkaa matkaa.
– Kaikki feikit paljastuvat ajallaan, on kyse sitten pelaajasta, valmentajasta tai urheilujohtajasta. Siihen paljastumiseen tarvitaan kriisi, tappio tai muu painetilanne. Silloin luonne mitataan oikeasti.
– Olemme yrittäneet välttää kaikenlaista poukkoilua ja draamaa. Se ei pitkässä juoksussa hyödytä, jos aletaan pohtia, että kenen ansiota tai vika joku asia on.
Lukon kokenein pelaaja ja koko SM-liigan konkarikaartiin kuuluva Koivisto, 37, on huomannut muutoksen ilmapiirin ja tervehtii sitä ilolla.
– Eivät asiat ole Raumalla olleet huonosti aiemminkaan, mutta urheilullisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kalle ja koko valmennus ovat selvittäneet tarkkaan, minkälaisia pelaajia tänne hankitaan.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Lukko imee laatupelaajia
Lukolla on ollut pitkään maine seurana, joka joutuu maksamaan massiivista ”Rauma-lisää” saadakseen houkuteltua nimekkeitä pelaajia. Eikä Euroopan huippunimiä ole välttämättä saatu alle 40 000 asukkaan rannikkokaupunkiin isoilla pelimerkeilläkään.
Se suunta on muuttumassa.
– Ei se rahakaan ole Raumalla pelkästään se tekijä. Pelaajat haluavat sinne, koska seuralla on selkeä suunta, sanoo eräs kokenut jääkiekkotoimija MTV Urheilulle.
Justin Danforthin kaltaiset ”ponnahduslautapelaajat” levittävät hyvää sanomaa. Danforth tuli Raumalle tuntemattomana ECHL-pelaajana, nousi liigatähdeksi, voitti pistepörssin ja jatkoi KHL:ään.
Kun yksilöt nostavat tasoaan ja nousevat esiin joukkueen menestyessä, kääntöpuolena on, että he siirtyvät kovempiin sarjoihin. Viime kauden ydinryhmästä lähtivät Danforthin lisäksi Pathrik ja Ponthus Westerhom, Lukas Klok, David Nemecek. Ilkka Heikkinen ei ole ilmoittanut uransa jatkosta, Vili Sopasen sopimus purettiin ja Tapio Laakso lopetti uransa. Tarmo Reunanen ja Ville Heinola ovat NHL-sopimuksen alaisina.
Lukko ei ole jäänyt surkuttelemaan, vaan häärinyt siirtomarkkinoilla aktiivisesti. AHL:ssa kovettunut puolustaja Vili Saarijärvi, SM-liigatähti Anrei Hakulinen, AHL:n huippusentteri Daniel Audette, Slovakian maajoukkuehyökkääjä Pavol Skalicky ja jenkkiyliopistossa marinoitunut Julius Mattila ovat vahvistuksia, joista suurin osa SM-liigajoukkueista on voinut vain haaveilla. Kesken viime kauden tullut Sebastian Repo teki vuoden jatkosopimuksen.
Virta kiittelee Lukon resursseja, mutta samalla hän painottaa hankintojen tarkoituksenmukaisuutta ja koko prosessin etenemistä.
– Vanhojen pelaajien pitää opastaa uusia pelaajia, miten Lukossa toimitaan. Ei niin päin, että ostetaan hyviä pelaajia ja aletaan elää niiden ehdoilla.
Pikkaraisen kuitti Lukolle
Lukon hankinnat kirvoittivat HIFK:n päävalmentaja Jarno Pikkaraisen heittämään mestaruusehdokkaan viitan Lukon ylle SM-liigan oman podcastin haastattelussa.
– Lukko on rakentanut mestaruusjoukkuetta. Kun siivoaa hyvin, mahdollistaa se paljon asioita, Pikkarainen sivalsi.
Pikkarainen viittasi kiinteistöpalvelualalla toimivaan RTK-Palveluun, joka pyörittää 120 miljoonan euron liikevaihtoa. RTK-Palvelun tuottoja pystytään käyttämään konsernijärjestelyjen ansiosta Rauman Lukko Oy:n toimintaan.
Virtaa Pikkaraisen kommentti naurattaa.
– Se oli samaa koko viime kauden. Kai hänellä on siihen joku syynsä.
Korona iski Lukkoonkin
Vaikka Lukolla on ollut vuosikausia SM-liigan suurimpia pelaajabudjetteja, sekään ei voi mellastaa korona-aikana mielipuolisesti.
Rauman Lukko Oy on monen muun SM-liigan osakeyhtiön tapaan laajentanut liiketoimintaa jääkiekon ulkopuolelle. Lukkokin pyörittää muiden muassa Hyvinvointi ja Elämyskeskus Helmirantaa, Ravintola Tifosia ja Rauma Rock -tapahtumaa.
Lukko ilmoitti monen muun seuran tapaan yt-neuvotteluista, jotka olisivat koskeneet varsinaisen urheilutoiminnan ulkopuolisia henkilöitä. Pelaajat ja valmentajat riensivät apuun ja suostuivat palkanalennuksiin, ettei järeisiin toimiin tarvinnut ryhtyä. Irtisanomisia ei tullut, lomautukset riittivät.
Hyviä uutisia talousrintamalta tuli, kun Business Finland myönsi Lukolle 100 000 euroa digitaalisten mainoskanavien kehittämiseen.
Viime kaudella pelaajabudjettia laskettiin 100 00 eurolla 2,5 miljoonaan euroon. Eikä raja ylittynyt, vaan toimitusjohtaja Timo Rajalan mukaan rahaa jäi jopa käyttämättä.
– Tulevat kuukaudet näyttävät, mikä on ensi kauden pelaajabudjetti. Liikkuvia tekijöitä on paljon, kuten yhteistyökumppanipuoli, tieto ensi kauden pelaamisesta ja Pitsiturnauksen kohtalo, toimitusjohtaja Rajala kertoi MTV Urheilulle.
Rajala sanoo, että mahdolliset pelaajabudjetin alennukset vaikuttavat lähinnä kauden aikaisten lisähankintojen tekemiseen. Virta suhtautuu kuvioon rauhallisesti, sillä hän haluaa, että joukkue on mahdollisimman valmis mahdollisimman aikaisin.
– Jos Rajala saa hommattua rahat, kyllä Kalle pelaajan löytää. Ihan jokaisesta vapaana olevasta pelaajasta ei saa silti innostua.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Uusi päävalmentaja selvillä
Virta, 51, ei ole vanha mies, mutta hän kuuluu suomalaisessa liigavalmentajien kentässä kokeneeseen kaartiin. Valmentajaura todennäköisesti jatkuu seuraavan kaudenkin jälkeen, mutta Lukko ilmoitti jo hyvissä ajoin, että hänen aikansa Lukossa päättyy keväällä 2021.
Päävalmentajan pestin ottaa silloin Marko Virtanen, joka totuttelee Lukon tavoille ensi kauden A-nuorten päävalmentajana. Huonoin vaihtoehto olisi se, että tuleva päävalmentaja alkaisi syödä taustalla nykyistä päävalmentajaa ja viedä toimintaa omaan suuntaansa etuajassa.
Virta sanoo, että kuvio on tarkoin harkittu aikaisesta julkistamisesta lähtien.
– Paljon on kiinni siitä, miten minuun reagoidaan väistyvänä valmentajana. En toki voi itsekään alkaa kiukutella ilman syytä. Tiedän, että kaikki loppuu aikanaan.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
”Asiat paremmin lähtiessä kuin tullessa”
Äijänsuon hallin käytävillä tehdään pientä remonttia, maalin tuoksu tunkee sieraimeen. Jos maailmankirjat asettuvat paikoilleen ja kaikki menee suunnitellusti, näillä käytävillä tuoksuu ensi keväänä mestaruussamppanja ja voiton eteen vuodatettu hiki.
Se hetki tuntuu kaukaiselta, mutta jokainen luistimenpiirto ja syväkyykky vievät lähemmäksi tavoitetta.
Hymy ei ole hyytynyt koronakeväänäkään, vaikka yhteisiin treeneihin ja jäälle ei ole ollut asiaa. Koivisto ja Koivistoinen ottavat esiin asian myönteisen puolen: pelaajat ovat saaneet keskittyä kunnolla fyysisen puolen kehittämiseen jään ulkopuolisissa harjoituksissa.
– Odotin paljon pahempaa, kun meni jäälle. Tuntuu, ettei se ole väliä, onko jäältä pois neljä viikkoa vai kaksi ja puoli kuukautta, Koivistoinen sanoo.
Joukkue kokoontuu näillä näkymin yhteen 27. heinäkuuta. Silloin alkaa toden teolla menestyksen rakentamisen tärkeä vaihe – hitsautuminen ja yhteisten pelikuvioiden rakentelu.
Mestaruushaaveiden rikkoontuneet rippeet on mahdollisuus koota uudelleen kasaan kuin Terminator-elokuvan sulatetulla arkkivihollisella.
Eikä se mestaruuskaan ole pelkkä onni ja autuus. Elämässä ja urheilussa on muitakin arvoja.