Tohtori: Dopingin kyttääminen rikkoo urheilijoiden ihmisoikeuksia

Urheiluun perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Vettenniemi kritisoi vallitsevia doping-säännöksiä ja kilpaurheilun tiukkaa kurinpitoa. Hänestä pissatestit, jatkuva valvonta ja kovat sanktiot uhkaavat jo urheilijoiden ihmisoikeuksia.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Vettenniemen mukaan kilpaurheilun tiukka kontrolli kaventaa jo urheilijoiden ihmisoikeuksia tavalla, jota harva tulee edes ajatelleeksi.

– Urheilijoilla on ympärivuorokautinen velvollisuus ilmoittaa olinpaikkansa, päivän, tunnin ja osoitteen tarkkuudella kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Se on kuin lomalla olevalla vangilla, Vettenniemi parahtaa.

Vettenniemi sanoo, että kovinkaan moni meistä ei olisi valmis siihen, että kuka tahansa voi tulla oven taakse kolkuttelemaan milloin vain. Hän näkee huippu-urheilijat ammatinharjoittajina siinä missä vaikkapa toimittajatkin.

– Jos et ole paikalla, niin rangaistaan. Ammatinharjoittajia kohdellaan kuin rikollisia, vaikka rikosta ei olisi edes tapahtunut.

Liian kovat sanktiot

Urheilijoiden doping-rikkomuksista saamia sanktioita Vettenniemi pitääkin niin ikään arveluttavan suurina.

– Urheilijalta voidaan viedä kahdeksi, jopa neljäksi vuodeksi ammatti kiistanalaisten tai kiisteltyjen todisteiden perusteella, hän toteaa.

– Ja vaikka olisikin tapahtunut rikkomus, miten perustellaan, että viedään ammatti vuosiksi? Ei missään toisessa ammatissa ole tällaista.

– Urheilijat ovat aina olleet suhteellisen alistettuja, heillä ei ole tahdo riittää aikaa ammatilliseen edunvalvontaan.

Urheilijoiden omat säännöt?

Vettenniemen mukaan urheilijoiden on vaikea kritisoida mitenkään vallitsevaa kontrollia, sillä he saisivat julkisuudessa helposti dopingpellen leiman. Mika Myllylän kirjan hän nostaa ansiokkaaksi pohdinnaksi ja keskustelunavaukseksi arasta aiheesta.

– Ainoan säännön vaikkapa juoksussa tulisi olla, että kaikki kiertävät radan yhtä monta kertaa ja aloittavat samaan aikaan. Kaikki muut säännöt, kuten että miten monta piikkiä on tossuissa, urheilijat saisivat keskenään sopia, Vettenniemi esittää.

– Jos taas urheilijat itse haluavat pissapoliisin kimppuunsa, ei meillä muilla ole siihen mitään sanomista.

Vettenniemi ei kuitenkaan usko, että urheilijat saisivat lähitulevaisuudessa enemmän valtaa laatia sääntöjä, päinvastoin. Hän pitää myös urheilun julkista rahoitusta avoimen doping-keskustelun kannalta ongelmallisena.

– Trendi on, että yhdenmukaistetaan – luodaan maailmanlaajuisia pakkotoimia. Ennustan, että kontrolli kiristyy, kunnes poliittisella sektorilla aletaan kiinnittää enemmän huomiota tähän.

Vettenniemi uskoo, että mikäli urheilijat itse saisivat päättää, nykymuotoinen dopingkuri kaatuisi hetkessä. Mutta vain, mikäli asiasta järjestettäisiin suljettu lippuäänestys.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat