Tutkimustyön leikkaukset ja tutkijan työn epävarmuus ajavat nuoria pois tieteen tekemisen parista, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa on haluttu selvittää nuorempien tutkijoiden työskentelyolosuhteita, uranäkymiä sekä sitä kautta tieteen tekemisen tulevaisuutta. Tutkimuksen on toteuttanut tieteen, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattiliitto Tieteentekijät.
Kyselyraportissa kävi ilmi useita haasteita nuorempien tutkijoiden työtilanteessa, kertoo tutkimuksesta vastaava Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo.
Suurimmaksi ongelmaksi työelämän haasteiden kannalta muodostuu tieteen ja tutkimuksen rahoitus. Ijäs-Idrobon mukaan nuorempien tutkijoiden usein lyhytkestoinen tutkimusrahoitus tekee tutkimustyöstä ja tutkijan urasta lyhytjänteistä, vaikka tutkimuksen tekeminen vaatisi pitkäjänteistä keskittymistä vaativaan asiantuntijatyöhön.
Rahoituksen katkonaisuuden takia tutkijan työaikaa menee rahoituksen hakemiseen sen sijaan, että sitä käytettäisiin tutkimuksen edistämiseen.
– Vaikutus on suora siihen, millaisiin tutkimushankkeisiin ja aiheisiin on resursseja ryhtyä, miten tutkimuksia suunnitellaan ja miten hankkeita johdetaan, Ijäs-Idrobo sanoo.
Lue myös: Hallituspuolueet nokkivat toisiaan tiederahoituksen leikkauksista – "Pinna rupeaa olemaan tiukalla"
Kilpailu rahoituksesta on kovaa
Kilpailu rahoituksesta on kovaa riippumatta siitä, missä vaiheessa tutkijan uraa on, kertoo Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä Laura Kortesoja. Kortesoja tutkii nuorten unen, oppimisen ja digitaalisen median käytön yhteyttä. Väitöskirja on loppusuoralla, ja nelivuotinen tiedekuntarahoitus päättyy vuodenvaihteessa.
– Toivo rahoituksen saamiseen on, vaikka ei tiedä, onko sitä tulossa. Veri kuitenkin vetää tutkimukseen, joten usko on, että rahoituksen jostain saa, Kortesoja sanoo.
