Mainos

Aivovuoto Suomesta ulkomaille kiihtyy – Tieteentekijät huolissaan: "Jotakin on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana"

Akateeminen aivovuoto huolestuttaa Tieteentekijöiden liittoa.

– Osaamisvaihtotase on yhä enemmän miinuksella, sanoo sanoo liiton puheenjohtaja, dosentti Petri Koikkalainen.

– Vielä kuusi vuotta sitten maasta muuttaneiden ja maahan muuttavien korkeasti koulutettujen suhde oli lähellä toisiaan, mutta sen jälkeen se on kääntynyt selvästi negatiivisempaan suuntaan,

Koikkalaisen mukaan tilastot ovat monitulkintaisia, mutta suuntaus on selkeä. Jotain on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana.

Vuonna 2011 Suomesta muutti esimerkiksi pois reilut 270 tutkijakoulutettua. Samana vuonna maahan muutti noin 250 yhtä korkeasti koulutettua, kertoo Koikkalainen. Luvut ilmenevät Acatiimi-lehdestä, joka on pyytänyt Tilastokeskusta selvittämään asiaa.

Toissa vuonna yli 490 tutkijakoulutettua jätti maan ja alle 200 muutti tänne.

Mitään yksittäistä syytä kehitykselle Koikkalainen ei osaa antaa. Osasyy hänen mukaansa se, että valtion määrärahat yliopistoille ja tutkimukselle ylipäätään ovat laskeneet huomattavasti. Yliopistojen rahoitus on sen lisäksi Koikkalaisen mukaan yhä vaikeammin ennustettavissa, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä budjetointia ja projektisuunnittelua.

– Ne tohtorit ja maisterit, jotka lähtevät, seuraavat kysynnän ja tarjonnan lakeja. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on tarjolla vähemmän työpaikkoja kuin ennen, ja silloin työtä etsitään muualta.

Ei koulutettujen maastapakoa

Tieteentekijöiden liiton huoli tutkijoiden aivovuodosta on perusteltu, katsoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Ilpo Kauppinen. Hän sanoo, että pienessä maassa muutaman professoritason tutkijan maastamuutto voi pahimmassa tapauksessa ajaa jonkin tieteenalan tutkimuksen kokonaan alas.

Sen sijaan Kauppinen ei näe mitään hälyttävää, kun katsotaan ylipäätään koulutettujen maastamuuttoa. Rajusta aivovuodosta ei hänen mielestään voi puhua.

– Puheet maastapaosta tai koulutettujen kiihtyvästä maastamuutosta eivät perustu todellisuuteen.

Hän perustelee kantaansa Tilastokeskuksen muuttoliiketilastoilla.

Muuttajien määrät suhteessa koko väestöön ovat ylipäätään pieniä. Suomalainen muuttoliike on pohjoismaista ja eurooppalaista tasoa.

Kiinnostavat työt vetävät ulkomaille

Maasta muuttavien ja ei-muuttavien välillä saattaa silti olla laadullisia eroja, joskaan tätä ei ole Suomessa ole tutkittu.

Kauppinen on itse perehtynyt Tanskasta pysyvästi poismuuttaneiden työssäkäyvien kansalaisten ominaisuuksiin verrattuna niihin, jotka ovat jääneet Tanskaan. Tanskasta lähteneet ansaitsivat muuttoa edeltävänä vuonna enemmän kuin ne, jotka eivät muuttaneet. Sama ilmiö toistui kautta koulutus- ja tulojakaumien.

– Nämä ihmiset seuraavat ammatillisia mahdollisuuksiaan. He muuttavat sinne, missä on mielenkiintoisia töitä tarjolla.

Kauppinen uskoo, että sama pätee Suomeen, koska kummatkin ovat samanlaisia korkean verotuksen ja tasaisen tulonjaon pieniä maita.

– Pikkaisen paremmin työssään menestyvä henkilö muuttaa todennäköisemmin maasta. Vaikka muuttajamäärät eivät ole isoja, niin vaikutus voi pidemmän päälle olla suuri.

Tietojen puuttuminen vääristää tilastoja

Kansainvälisen työnjaon näkökulmasta voi olla järkevää että huippuosaaminen keskitetään tiettyihin paikkoihin, eikä ole kovin realistista ajatella, että se paikka olisi Suomi, Kauppinen pohtii.

Hän ei pidä lähtökohtaisesti huonona, että osa Suomen parhaista kyvyistä lähtee ulkomaisiin huippuyliopistoihin tai esimerkiksi Piilaaksoon töihin. Se johtaa siihen, että suomalaisia on keskeisissä paikoissa verkostoitumassa ja keräämässä tietoa.

– Suurin osa heistä palaa kuitenkin Suomeen, Kauppinen sanoo.

Koulutuksen ja tiedepolitiikan eritysasiantuntija Aleksi Kalenius Suomen OECD-edustustossa kertoo, että esimerkiksi 1970-luvulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on jossain vaiheessa muuttanut ulkomaille hieman yli neljä prosenttia. Paluumuuttoprosentti on ollut noin 60.

Kalenius huomauttaa, että Suomeen muuttaneista ei kerätä systemaattisesti tutkintotietoja eli esimerkiksi Suomeen muuttaneen tohtorin tutkintoa ei välttämättä löydy mistään rekisteristä.

– Mitä enemmän meillä tapahtuu tutkijakiertoa, jossa Suomessa tutkinnon suorittaneet lähtevät joksikin aikaa ulkomaille ja tänne tulee ihmisiä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon muualla, sitä voimakkaammin näyttää siltä, että meillä on muuttotappiota.

Kalenius perääkin kattavampaa tietoa maahan muuttavien koulutustasosta.

– Täydentyvä tieto maahanmuuttajien koulutustasosta tulee korjaamaan osaamisvaihtotasetta ylöspäin.

Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila jätti Suomen kesällä 2016 ja lähti Edinburghin yliopistoon. Lähtöhaastattelussaan MTV:n toimituksessa Hämeen-Anttila kommentoi odotuksiaan uudesta työpaikastaan.

7:13

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.