Päätöksen mukaan Loukolan antirasismia käsittelevä tutkimushanke ei ole yhteensopiva Trumpin hallinnon toimeenpanomääräysten kanssa.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Saara Loukolan oli määrä lähteä syyskuussa Yhdysvaltoihin aineistonkeruumatkalle, joka olisi kestänyt kesäkuuhun 2026 asti.
Hänen oli tarkoitus tutkia kasvatustieteellisessä jatko-opintohankkeessa, millaisia keinoja yhdysvaltalaisessa opettajankoulutuksessa on käytössä rasismin kohtaamiseen. Näitä oppeja oli tarkoitus pyrkiä soveltamaan suomalaiseen opettajankoulutukseen.
Toisin kävi. Toukokuun alussa Loukola sai tiedon, että Yhdysvaltojen ulkoministeriö oli uudelleenarvioinut hänen tutkimusaiheensa.
Päätöksessä todettiin, että hanke ei ole yhteensopiva presidentti Donald Trumpin hallinnon toimeenpanomääräysten kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti, että Loukolalle Fulbright Suomi -säätiön kautta viime syksynä myönnetty Fulbright-apuraha peruttiin ja häneltä evättiin pääsy Yhdysvaltoihin.
Yhdysvaltojen poliittista kehitystä huolestuneena seuranneelle tutkijalle päätös ei tullut yllätyksenä.
– Kun kuulin, että hakemukset lähtevät sinne uudelleen tarkastukseen, aavistelin kyllä pahaa. Sinänsä ei tullut yllätyksenä, mutta toki järkytyksenä, Loukola sanoo STT:n haastattelussa.
Säätiö yritti auttaa Loukolaa löytämään vaihtoehtoisen tavan saada viisumi, mutta se osoittautui mahdottomaksi.
– Minulla ei ole nyt tapaa edes aloittaa viisumiprosessia ja päästä maahan.
Kymmenien tuhansien dollarien menetys
Päätöksen myötä Loukola menetti hänelle säätiöiden kautta myönnettyjä apurahoja 36 000 Yhdysvaltain dollarin edestä, sillä rahat oli tarkoitettu Yhdysvalloissa tapahtuvaan tutkimukseen.
Loukola oli suunnitellut haastattelevansa hankkeessaan New Yorkin kaupunginyliopiston (CUNY) kasvatustieteellisen yksikön opettajaopiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Trumpin hallinnon päätös teki projektin mahdottomaksi.
– Kun en päässyt paikan päälle luomaan aineistoja, ei tutkimuksen toteuttaminen tässä mielessä ole mahdollista, Loukola sanoo.
Hän ei aio muokata hakemustaan suuntaan, joka todennäköisemmin läpäisisi nykyhallinnon seulan.
– Kyllähän se uhkaa suoraan tutkimuksen vapautta, että itsesensuuriin on toki painetta tämän myötä. En lähde sensuroimaan tiedettä.
2:40
Helsingin yliopisto päätti osaltaan kohdentaa Loukolan Yhdysvaltain-projektiin varaamansa rahan tämän väitöskirjatyöhön. Yliopiston tuki vaikeassa tilanteessa on ollut Loukolalle tärkeää.
– Suomalaisissa yliopistoissa korostetaan, että ei tarvitse lähteä välttelemään tiettyjä teemoja tai sanoja poliittisen painostuksen alla.
Loukola on huolestunut siitä, että Yhdysvaltojen toiminta rajoittaa akateemista vapautta ja tutkimusta kaikkialla maailmassa.
– Se vaikuttaa aivan suoraan siihen, millaista tutkimusta voi tehdä ja millaisin termein. Lisäksi se vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen kautta tutkijan mahdollisuuksiin tehdä työtä.
Joidenkin tutkijoiden kohdalla rajoitukset liittyvät identiteettikysymyksiin.
– Esimerkiksi jo rajan ylitys Yhdysvaltoihin voi olla vähemmistöihin kuuluvalle tutkijalle riski, Loukola sanoo.
Lue myös: Suomalaisopiskelija Aku seuraa aitiopaikalta Trumpin hyökkäystä Harvardin yliopistoa vastaan: "Kokevat pelottavana"
"Hyökkäys akateemista vapautta kohtaan"
Helsingin yliopiston kehitysjohtajan Ritva Dammertin mukaan on myös muita yksittäisiä tapauksia, joissa jo päätetyn rahoituksen myöntämistä tutkijalle arvioidaan uudelleen. Arvioinnissa selvitetään, onko tutkimus Yhdysvaltojen nykyhallinnon linjausten mukaista.
Dammertin mukaan on hyvinkin mahdollista, että vastaavia tapauksia on tulossa lisää.
– Kyllähän tämä hämmästyttää maassa, jossa sekä akateeminen että tutkimuksen vapaus on perustuslakiin kirjattu. Mielestäni kyseessä on hyökkäys akateemista vapautta kohtaan, Dammert sanoo.
Hän lisää kuitenkin, että rahoittajalla on oikeus rahoittaa sitä, mitä se haluaa rahoittaa.
Trumpin hallinnossa ei katsota hyvällä esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai sukupuolten tasa-arvoisuuteen liittyviä hankkeita. Nämä teemat ovat olleet Dammertin mukaan paljon esillä Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.
– Eurooppalaisessa yhteiskunnassa tasavertaisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota on tarkoituksenmukaista tutkia, jotta sillä vaikutettaisiin myös monimuotoisuuden parempaan huomioon ottamiseen.
Lue myös: Trumpin raju tiedehyökkäys kaikuu pitkälle: Kerääkö Suomi hyödyt?
Yhdysvalloista aivovuotoa Suomeen
Trumpin astuminen valtaan näkyi Suomen suuntaan jo presidenttikauden alkuvaiheessa, kun Helsingin yliopisto sai tiedon yhdysvaltalaisten rahoitusorganisaatioiden rahoitusten jäädyttämisestä.
Yliopiston tuli tehdä selkoa rahoituksen käytöstä ja käyttökohteista, joita arvioitiin Yhdysvaltojen hallinnon linjausten valossa.
– Siinä vaiheessa me pääsimme vähän niin kuin säikähdyksellä, eli rahoituksemme jatkuivat normaalisti.
Dammert toivoo, että Yhdysvaltojen politiikalla ei olisi vaikutusta siihen, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Hän sanoo kuitenkin, että joissakin tapauksissa tutkijat voivat joutua suuntaamaan tutkimustaan uudella tavoin, esimerkiksi perustamaan tutkimusaineistonsa Yhdysvaltojen sijaan toiseen toimintaympäristöön.
Kehitysjohtajan mukaan Helsingin yliopisto ei aio suitsia tutkijoidensa tutkimusaiheita.
– Jos meidän tutkijalta menee alta jo luvattu rahoitus, sitten täytyy yrittää etsiä keinoja siihen, miten tutkimusta kuitenkin voidaan jatkaa, ja löytyykö rahoitus jostakin muualta.
Yhdysvaltojen poliittinen tilanne voi näkyä myös aivovuotona Suomen suuntaan. Dammert kertoo, että yhdysvaltalaisten tutkijoiden hakemusten määrä Helsingin yliopiston suuntaan on kasvanut merkittävästi aiemmista vuosista.
Samalla Fulbright Suomi -säätiöstä kerrotaan STT:lle, että maaliskuussa yhdysvaltalaisen tutkijan ilmastonmuutosta koskeva tutkimusvierailu Suomeen peruuntui, kun Yhdysvaltain ulkoministeriö peruutti sille jo myöntämänsä rahoituksen.