Monin paikoin julkisessa liikenteessä astui tällä viikolla voimaan maskipakko. Maskipakosta voivat kuitenkin poiketa sellaiset henkilöt, jotka eivät terveytensä vuoksi voi käyttää maskia. Epäselvää on kuitenkin se, mitkä ovat näitä terveydellisiä esteitä. Mitään varsinaista listausta tällaisista esteistä ei löydy mistään.
Espoolaisen lääkärin ja kansanedustaja Mia Laihon (kok.) mukaan maskittomuudelle ei ole juuri lainkaan lääketieteellisiä perusteita. Samoilla linjoilla on Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö. Molemmat olisivat kannattaneet maskivelvoitetta Suomeen.
– Lääkärinä totean, että terveydelliset syyt, jotka estäisivät kasvomaskin käytön, ovat todella harvassa. Maskin käyttöaika on lyhyt myös kaupassa tai liikenteessä. Sairaalassa jopa happea tarvitsevan potilaan on käytettävä maskia huoneen ulkopuolella, kirjoittaa Laiho Twitter-tilillään.
"Syyt ovat lähinnä psyykkisiä"
MTV Uutiset tavoitti Laihon puhelimitse. Laihon mukaan lääketieteelliset perusteet maskittomuudelle ovat lähinnä psyykkisiä.
– Sellaiset ihmiset, jotka pystyvät liikkumaan julkisessa liikenteessä ja käymään paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, pystyvät myös käyttämään maskia.
Vain harvalla on voimakkaat perusteet olla käyttämättä maskia.
– Voisi ajatella, että lääketieteellisiä syitä maskittomuuteen voisivat olla psyykkiset syyt tai hengityslaitetta tarvitsevat ihmiset. Ehkä noin parilla prosentilla ihmisistä on joku sellainen syy, ettei voi maskia käyttää.
– Esimerkkinä sellaiset syyt, että maskin käyttäminen aiheuttaisi voimakkaan psykkisen ahdistuksen. Tällaisetkin syyt ovat varsin harvinaisia ja he olisivat jo kyllä muutenkin psykiatrisen hoidon piirissä.
Lue myös: Helsingin julkisessa liikenteessä alkoi maskipakko: Hyppää mukaan ratikkaan ja katso, miten sääntöä noudatettiin
Hoitotasapainossa oleva astma ei ole este maskin käytölle
Fyysisiä syitä maskittomuudelle ei Laihon mukaan juurikaan ole olemassa, eikä tällainen ole astmakaan.
– Hoitotasapainossa oleva astma ei ole syy olla käyttämättä maskia. Jos astman hoito on huonolla tolalla, ei ihminen edes pysty liikkumaan julkisilla.
– Tiedän sairaalasta tapauksen, jossa omainen oli osastolla hoidossa keuhkoperäisen syyn takia ja tarvitsi siellä lisähappea. Hänenkin piti käyttää kasvomaskia, jos kävi huoneen ulkopuolella. Tässä tilanteessa tuntuu aika kaukaa haetulta, etteivät ihmiset voisi julkisessa liikenteessä ja kaupoissa maskia käyttämään.
Ainoastaan jatkuvaa hengityslaitetta tai happea tarvitsevat potilaat voisivat olla Laihon mukaan sellaisia, joiden maskittomuudelle löytyisi lääketieteellinen peruste.
– He eivät julkista liikennettä kovin paljon käytä. Netistäkään ei löydy tavalliselle kansalaiselle virallista ohjeistusta, mitkä olisivat näitä lääketieteellisiä perusteita maskittomuudelle, koska ne tilanteet ovat niin harvinaisia.
– Suurin syy siihen, että ei käytetä maskia, on asenne: on esimerkiksi sellaisia käsityksiä, ettei maskista ole mitään hyötyä.
Lue myös: VR ottaa käyttöön maskipakon kaikkiin kauko- ja lähijuniin
Maski on hyödyllisin sisätiloissa
Laihon mukaan on olemassa riittävästi näyttöä siitä, että maskista on hyötyä.
– Kun ollaan sisätiloissa, aerosolit jäävät helpommin leijumaan. Minusta ulkona maskin käyttö on turhaa, mutta julkisessa liikenteessä ja kaupoissa maskin käyttö olisi aivan perusteltua.
– Tämä on myös työturvallisuuskysymys. Kyllä esimerkiksi bussinkuljettajilla ja töihin julkisilla liikennevälineillä kulkevan olisi oikeus tehdä työtään turvallisesti.
"Suositus ei riitä"
Maskien käytöstä ja sen hyödyistä käytiin kiivasta keskustelua jo viime vuonna. Eduskunnassa ei kuitenkaan ole muutettu tartuntatautilakia siten, että se mahdollistaisi lainsäädännöllisen puuttumisen ihmisten pukeutumiseen.
– Sen olisi voinut laittaa lakiin, jotta sen taakse olisi saatu enemmän pontta. Suositus ei vaan kaikkiin pure. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että se olisi laissa. Tämä on ministereiltä vastuun pakoilua, että annetaan vain suosituksia.
– Kyllä meillä olisi välineet olemassa lain tekemiseen. Tartuntatautilakia on eduskunnassa käsitelty. Esitin viimeksi valiokunnan kokouksessa torstaina, että hallitus toisi kiireesti tartuntatautilaista sen pykälän avattavaksi, että tulisi kasvomaskivelvoite. Hallituspuolueet vastustivat sitä.
Laiho esittää myös leikkisästi viittauksen pääministeri Sanna Marinin (sdp.) kommentteihin Ylen Ykkösaamussa. Marin vertasi koronatoimenpiteitä "ruuvimeisseleihin" ja "lekaan".
– Vaikka kasvomaski olisi se "meisseli", niin me tarvitsemme monta eri meisseliä. Kyllä tässä tilanteessa maskipakko ilman muuta olisi järkevää.
Lue lisää täältä: Pääministeri Marin Ylen Ykkösaamussa liikkumisrajoituksista: "Kun muuntovirus leviää, tarvitsemme kunnon lekaa, emme ruuvimeisseliä"
"Maskipakko ei vaaranna perusoikeuksia"
Myös Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö on samoilla linjoilla Laihon kanssa.
– Olisin toivonut, että eduskunta olisi määrännyt velvoitteen suosituksen sijaan. Suomessa rajoitukset ja ohjeet ovat kaikki olleet oikeansuuntaisia. Olemme oikeusvaltio ja rajoitukset ovat perustuneet lainsäädäntöömme.
– Eduskunnalla on kuitenkin oikeus päättää asioita ja minusta maskipakko sellaisena kuin se Keski-Euroopan maissa on, ei vaaranna perusoikeuksia. Täytyyhän lentokoneessakin olla maski ja samoin voisi olla busseissakin. Jos ihminen tarvitsee happilaitetta, hän ei bussilla liiku, vaan invataksilla. Näissä asioissa on ollut rohkeuden puutetta.
Hän totesi Twitter-päivityksessään, ettei astmakaan ole lääketieteellinen peruste maskittomuuteen.
– Siitä on tehty tutkimuksia, että maskin sisällä oleva hiilidioksidipitoisuus ei nouse niin korkealle, että se vaikuttaisi hapenottoon.
– Sellainen ihminen, joka pystyy kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä ja kaupassa, pystyy pääsääntöisesti myös maskia käyttämään. Toki lääketieteessä on aina poikkeuksia, mutta pääsääntö on tämä.