Yli 130 maata suosittaa tai määrää nyt maskien käytöstä – Suomi ja muut Pohjoismaat harvoja maita, joissa asiaa ei suositella

1:52
Useat nuoret eivät tohdi käyttää kasvomaskia, sillä pelkäävät joutuvansa kiusatuiksi – näin THL vastaa nuorille.

Ihmisten maskien käyttöön vaikuttavat suosituksen lisäksi pelon tunne ja turvallisuuden tunteen horjuminen. Suomessa sosiaalista normia maskin käyttöön ei syntynyt.

Enemmistö maailman maista on ottanut nyt käyttöön joko maskisuosituksia tai -pakkoja. Maskien käyttöä ajavan globaalin kansalais- ja tutkijaryhmän Masks4Allin mukaan vielä maaliskuun alussa vain kymmenisen maata suositteli maskien käyttöä tavallisten kansalaisten keskuudessa.

Heinäkuussa taas jo yli 130 maata ja valtaosa Yhdysvaltain osavaltioista joko suosittelee tai määrää käyttämään maskeja ainakin joissain tilanteissa. Lukemaan on laskettu mukaan myös ne maat, joissa maskin käyttö ei ole pakollista, mutta väestö käyttää niitä tilastojen mukaan silti laajasti.

Tällä hetkellä Suomi ja muut Pohjoismaat ovat harvoja maailman maita, joissa ei ole käytössä minkäänlaista suositusta tavallisten kansalaisten maskien käytöstä. Pohjoismaiden lisäksi esimerkiksi Uusi-Seelanti ja Valko-Venäjä kuuluvat näihin maihin.

Maskin käytön suositukset eri maissa ja jopa niiden sisällä vaihtelevat. Osa maista on määrännyt niitä koko maahan, osa vain tietyille alueille. Joissain maissa säännön rikkomisesta sakotetaan, joissain ei. Esimerkiksi Saksassa maskin käyttö on pakollista esimerkiksi joukkoliikenteessä ja määräyksen rikkomisesta voidaan määrätä joissain osavaltioissa korkeitakin sakkoja.

Maskin käyttämättä jättämisestä määrätyissä paikoissa voidaan sakottaa myös esimerkiksi Espanjassa, Intiassa ja Britanniassa.

Maailman terveysjärjestö WHO muutti suosituksiaan maskien käytöstä kesäkuussa. Uusien suositusten mukaan maskia tulisi käyttää julkisissa kokoontumisissa muun muassa silloin, kun metrin turvaväliä ei voida noudattaa ja korona on laajasti levinnyt väestön keskuudessa.

WHO suosittaa nyt maskia käytettäväksi esimerkiksi joukkoliikenteessä, työpaikoilla ja ruokakaupoissa. Terveydenhoitohenkilökunnan lisäksi suositusta laajennettiin myös koskemaan kauppojen työntekijöitä ja tarjoilijoita.

WHO:n mukaan tieteellinen tutkimus ei edelleenkään osoita tarpeeksi vahvasti ja yhtenäisesti sitä, kuinka suuri hyöty tavallisten kansalaisten laajasta maskien käytöstä on. Suositusta kuitenkin muutettiin muun muassa siksi, että eri maista on saatu käytännön kokemuksen pohjalta tietoa maskien käytön hyödyistä etenkin silloin, kun sosiaalisen etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista.

Erikoistutkija: Näyttöä maskin käytön hyödyistä on

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkijan, koronaviruksen leviämistä ilmassa selvittäneen tutkimusryhmän jäsenen Aku Karvisen mukaan suositusten muutokseen lienee vaikuttanut ennen kaikkea tieteellisen tiedon lisääntyminen.

– Viruksen leviämisestä ja maskien hyödyllisyydestä tiedetään nyt paljon enemmän kuin muutama kuukausi sitten. Suosituksia on muutettu tieteellisen tiedon lisääntyessä. Joissakin maissa koko ajan huononeva tilanne on myös pakottanut viranomaiset muuttamaan suosituksiaan, hän kertoo STT:lle sähköpostitse.

Karvinen sanoo, että tutkimustieto on antanut näyttöä, että maskien käyttö vähentää koronaviruksen leviämistä.

– On näyttöä siitä, että kasvomaskien riittävän laaja käyttö pienentää tartuttavuuslukua. Eläinkokeilla kasvomaskin tai hengityssuojaimen tehokkuus koronaviruksen leviämisen estossa on pystytty osoittamaan myös suoraan.

Maskipakko sakon uhalla yleistyy

Aasiassa kasvomaskien käyttö on ollut yleistä jo pitkään. Selvitys on kuitenkin osoittanut, että maskin käyttö on yleistynyt kansalaisten parissa myös niissä maissa, joissa se on aiemmin ollut harvinaista.

Brittiläinen yliopisto Imperial College London ja kyselytutkimuslaitos YouGov ovat selvittäneet, miten koronavirus on muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Niiden heinäkuun alkupuolen vertailun mukaan Saksassa, Espanjassa ja Italiassa yli puolet ihmisistä käyttää aina maskia kodistaan poistuessaan.

Intiassa määrä on 88 prosenttia ja Singaporessa yli 90 prosenttia. Yhdysvalloissa maskisuosituksissa on osavaltiokohtaisia eroja. Osa suosittaa tai määrää niiden käyttöön, mutta kansallista määräystä asiasta ei ole annettu.

Samalla maskikeskustelu on ollut Yhdysvalloissa vahvasti politisoitunutta. Etenkin oikeiston edustajat ovat vastustaneet maskin käyttöä ja koronatoimia laajemminkin yksilönvapauksien rikkomisena.

Brittiläisen tiedeakatemian Royal Societyn kesäkuisen selvityksen mukaan kuitenkin myös Yhdysvalloissa yli puolet väestöstä on ottanut maskit käyttöön ulkona liikkuessaan. Vähiten maskia käyttävät selvityksen mukaan nimenomaan pohjoismaalaiset.

Heinäkuun alun seurannan mukaan 83 prosenttia suomalaisista ei käytä maskia. Lukemat ovat samantasoisia muissa Pohjoismaissa.

Turvallisuuden horjuminen ajaa maskien käyttöön

Aina sakotkaan eivät näytä riittävän puskemaan maskin käyttöön. Selvityksen mukaan esimerkiksi 44 prosenttia briteistä ei käytä maskia ollenkaan kotinsa ulkopuolella, vaikka maskin käyttämättä jättämisestä voidaan sakottaa.

Asiantuntijoiden mukaan maskien käyttöön vaikuttavatkin suositusten ja määräysten lisäksi monet muutkin tekijät. BBC:n haastattelema terveyskäyttäytymisen tutkija Sarah P. Jones sanoo, että käyttöön vaikuttaa muun muassa se, kuinka haavoittuvaiseksi ihmiset kokevat itsensä sairauden edessä ja kuinka laajasti maskeja on saatavilla.

Jonesin arvion mukaan maissa, joissa ihmiset ovat kokeneet viruksen vuoksi laajaa turvallisuuden tunteen horjumista, kansalaiset myös käyttävät enemmän maskeja. Tämä voi selittää sitä, miksi koronaviruspandemian pahasti ja yllättäen runtelemiksi joutuneet Italia ja Espanja ottivat maskit käyttöön nopeasti.

Suomalaiset tuskin käyttäisivät maskeja enää "pehmeillä keinoilla"

Terveyskäyttäytymisen tutkija, dosentti Pilvikki Absetz taas sanoo, että ihmisten terveyskäyttäytymiseen vaikutetaan lakien lisäksi niin sanotulla ympäristön valinta-arkkitehtuurilla ja normeilla. Ympäristön valinta-arkkitehtuuri tarkoittaa sitä, että yksilön ja yhteisön kannalta hyvät valinnat ovat helpompia tehdä.

– Kuten keväällä nähtiin, lait ja poikkeustila olivat aika tehokas keino vaikuttaa suomalaisten käytökseen. Maskiasiassa Suomessa ei kuitenkaan käytetty mitään vahvimmista keinoista: ei lakeja, ei suosituksia, ei ympäristön valinta-arkkitehtuuria eikä sosiaalisten normien luontia. Esimerkiksi tässä maskien tilausjupakassa epäonnistuttiin. Myös asiantuntijaviestinnässä tuli ristiriitaista viestiä, kannattaako niitä käyttää.

Esimerkkinä hän nostaa sen, että THL:n pääjohtaja kannusti ensin maskien käyttöön. Sen jälkeen viranomaiset kuitenkin totesivat, ettei maskien käyttöä ohjeisteta julkisilla paikoilla. Nämä kaikki vaikuttivat siihen, ettei Suomeen ole syntynyt sosiaalista normistoa maskien käyttöön.

– Päinvastoin maskia käyttävät joutuvat usein selittelemään asiaa ja saavat kommentteja siitä, että he ovat koronapelkoisia, Absetz sanoo.

Hän sanoo, että Suomessa maskien käyttöönotto tässä vaiheessa – jos sitä halutaan – vaatisi jykeviä ja selkeitä ohjeistuksia.

– Tarvitaan vähintään viranomaisten suosituksia. Tätä on hankala lähteä enää pehmein keinoin tuomaan tänne. Ihmisten mielipiteet ovat jakautuneet. Maskejahan on ikävä käyttää ja hankala hankkia. Ihmiset pohtivat, mitä muut ajattelevat, jos he käyttävät niitä, ja osaavatko he käyttää niitä oikein.

Kansalaisten lisäksi yritykset vaatisivat ohjeistuksia.

– Se vaatisi ympäristön valinta-arkkitehtuurin muutosta siten, että esimerkiksi kaupoissa ja joukkoliikenteessä työntekijät käyttäisivät maskeja ja niitä myös jaettaisiin asiakkaille. Muuten sosiaalinen normi ei synny tässä tilanteessa.

Absetz arvioi, että kansalaisten vähäiseen maskin käyttöön on vaikuttanut myös se, että Suomessa keskityttiin paljon siihen, mikä maski on kaikkein turvallisin ja parhaiten tieteelliset standardit täyttävä.

– Esimerkiksi Saksassa ei ole välitetty siitä, onko kasvomaski turvastandardit täyttävää muotoa. Ohut yksinkertainen kankaanpala hyväksyttiin käyttöön. Sosiaalisen normin muodostumisen kannalta tämä on varmaan ollut hyvä.

Suomessakin hyötyä?

Erikoistutkija Karvinen huomauttaa, että maskit yksin eivät riitä ratkaisemaan ongelmaa.

– Tarvitaan myös muita toimenpiteitä, kuten ohjeistusta ja valvontaa rajoilla, todellisia karanteeneja, hyvästä ilmanvaihdosta huolehtimista esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla, mahdollisesti huonekohtaisten ilmanpuhdistimien käyttöönottoa ja toimivaa jäljitystä hyvän hygienian ja riittävien turvavälien lisäksi.

Karvinen kuitenkin arvioi, että myös Suomessa koronatilanteen mahdollisesti huonontuessa maskien käyttö voisi olla hyödyllistä. Lisäksi niiden käyttö voisi olla jo tälläkin hetkellä hyödyllistä tilanteissa, joissa riittävää turvaväliä ei voida pitää.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja