Tavarapaljous iski – suomalaiset kierrättävät vimmatusti

Suomalaisten kierrätysmyönteisyys on tutkimusten mukaan kasvussa. Viime vuonna suomalaisen Kierrätysverkko Oy:n tutkimuksessa peräti 94 prosenttia suomalaisista oli kiinnostuneita luovuttamaan kestokulutustavaroitaan myyntiin.

Alkuvuodesta 2011 samaa asiaa tutki Euroopan komissio, ja silloin vastaava kierrätysmyönteisten suomalaisten osuus oli vielä 86 prosenttia.

Vantaan Lanttila-kirpputorin myymälävastaava Jouni Silvosen mukaan kierrätysvimman taustalla on monia syitä. Ihmisillä on nykyisin enemmän tavaraa nurkissaan, mutta myös ympäristötietoisuus on kasvanut.

– Kierrättämisessä kuluttaja saa hyvän mielen, kun pystyy laittaman itselle tarpeetoman tavaran kiertoon sellaiselle, jolla saattaa olla juuri sellaiseen tavaraan tarve. Lastenvaatteet ovat hyvä esimerkki siitä, missä kierrättäminen näkyy erittäin vahvasti.

Asenteet kirpputoreja kohtaan ovat osittain muuttuneet. Kirpputoreille tuotavat tavarat ovat aiempaa laadukkaampia, kun huonokuntoisimmat vaatteet kärrätään usein herkästi erilaisiin hyväntekeväisyyteen meneviin keräyslaatikoihin.

Tänä päivänä kuluttajat arvostavat myös kirpputorimiljöötä eri tavalla kuin ennen.

– 1990-luvulla ensimmäiset kirpputorit olivat aika nuhjusia, ja ne olivat yleensä tehdashalleissa tai ylimääräisiksi jääneissä tiloissa. Nyt kirpputorin halutaan olevan enemmän myymälätyyppinen, Silvonen sanoo.

Vertaiskauppa käy netissä

Silvonen ei näe, että netin vertaiskauppapalvelut, kuten Tori.fi, Huuto.net tai Facebookin erilaiset kirpputoriryhmät olisivat syrjäyttämässä perinteistä kirpputoria.

– Kirpputori on sellainen paikka, josta ihmiset saavat elämyksiä löytämisen kautta. Sellaista ei netissä synny, hän sanoo.

Silvosen mielestä kirpputorit ja netissä toimivat käytetyn tavaran kauppapaikat eivät kilpaile keskenään, vaan ne pikemminkin täydentävät toinen toisiaan. Hän arvelee, että netistä lähdetään etsimään useimmiten jotakin tiettyä tuotetta tai keräilykohdetta.

Facebookin kirpputoriryhmistä monet ovatkin melko tarkasti rajattuja. Nopealla haulla löytää esimerkiksi pelkästään häihin tai tiettyyn lastenvaatemerkkiin erikoistuneita käytetyn tavaran ryhmiä. Suosituimmissa ryhmissä on jopa 15 000 jäsentä, ja kauppa käy vilkkaasti.

Huuto.netin tuotepäällikkö Toni Ruuska arvioi huhtikuussa yrityksen tiedotteessa, että yksityisten ihmisten välisen vertaiskaupan suosion syynä on ympäristötietoisuuden ohella myös talouden taantuma.

– Epävarma taloustilanne näkyy kuitenkin hintatietoisuutena. Kalliimpien tuotteiden ostamista harkitaan nyt entistä tarkemmin, mutta edullisten tuotteiden myynti on kasvanut sitäkin voimakkaammin. Pelkästään muumimukeja etsitään Huudosta yli tuhat kertaa päivässä, Ruuska sanoo.

Enemmän kauppoja kuin koskaan aiemmin

Tori.fi:n toimitusjohtaja Jussi Lystimäki arvioi, että käsillä on suurempi muutos.

– Nyt ollaan siirtymässä kulutusyhteiskunnasta kierrätysyhteiskuntaan. Asenneilmapiiri on muuttunut: nykyisin on ok ostaa käytettyä ja luontevaa kierrättää korkealuokkaista käytettyä tavaraa, Lystimäki sanoo.

Huuto.netissä tehtiin viime vuonna enemmän kauppoja kuin koskaan aiemmin. Yhteensä siellä myytiin runsaat 3,25 miljoonaa tuotetta, ja kasvua edellisvuoteen oli 5,3 prosenttia.

Tori.fi:ssä jätettiin viime vuonna 1,7 miljoonaa ilmoitusta. Myytäviksi ilmoitettujen tuotteiden ja palveluiden arvo kasvoi lähes 250 prosenttia vuodesta 2011, ja tämän vuoden puolella kasvua on Lystimäen mukaan jälleen havaittavissa.

Mutta kauppa käy vilkkaasti myös kirpputoreilla. Vapaata myyntipöytää voi joutua joillain kirpputoreilla jonottamaan viikkokausia, ja pelkästään Vantaan Lanttilassa arvioidaan ensimmäisenä vuotenaan myytävän asiakkaiden tavaroita noin 2,5 miljoonan euron edestä. Lanttilan sisarkirpputorilla Lahdessa kauppaa tehtiin viime vuonna 2,9 miljoonalla eurolla.

Eläkeläinen luottaa markettien ilmoitustauluihin

Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan ole löytäneet netin vertaiskauppojen pariin, eivätkä ole innostuneita myöskään kirpputoreista. Jollain konstilla ylimääräisistä tavaroista on silti päästävä eroon.

Yksi sellainen on MTV3.fi:n haastattelema, vai sukunimellään esiintyvä lahtelainen Kuusela. Hän on 69-vuotias eläkeläismies, joka myy itselleen ja esimerkiksi lastenlapsilleen tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa ainoastaan kauppojen ilmoitustauluilla.

– Koulu opetti kirjottamaan ja työpaikka opetti vähän laskemaankin, eikä mulla ole mitään kiirettä, Kuusela sanoo.

Moni lahtelainen onkin saattanut huomata Kuuselan myynti-ilmoituksia eri markettien ilmoitustauluilla esimerkiksi käytetyistä marjanpoimureista, kumisaappaista tai tennispalloista. Viimeksi hän kertoo myyneensä muurikkapannun ja savustuslaatikon.

Kuusela ei pidä itseään myyntimiehenä, vaan sanoo kierrättämisen olevan "pakkosauma". Tavaroita kertyy milloin mistäkin.

– Olen kalamies, urheilumies, on lastenlapset ja niiden tavarat. Asun pienessä kerrostaloasunnossa, joten täällä on pakko luopua tavaroista, ei yksinkertaisesti mahdu. Jos asuttaisiin maaseudulla omakotitaloissa, joissa on ulkorakennukset, ei tavaroista periaatteessa kannattaisikaan luopua. Toinen vaihtoehto on, että lyö ne tuonne roskapönttöön, Kuusela sanoo.

Kirpputoreille hän ei lähde tavaroitaan myymään ollenkaan.

– Mitään kirpputoreja en kannata. Jos vuokraan sieltä myyntipöydän viikoksi, jään tappiolle, hän toteaa.

Markettien ilmoitustauluilla Kuusela pyrkii pitämään myynti-ilmoituksiaan niin pitkään, että ne huomaa joku, kenellä on tarvetta kyseisille tavaroille.

– Mutta ihmiset ovat tänä päivänä ronkeleita, hän harmittelee.