Presidentti Tarja Halonen toteaa ruotsalaisen uutistoimisto TT:n haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on eri mies kuin aiemmin.
Presidentti Tarja Halonen tuli aikoinaan tunnetuksi hyvästä suhteestaan Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
– Kasvoin vanhassa työläiskaupunginosassa, joten olin tottunut samaan kieleen kuin hän, Halonen kertoo Aftonbladetin mukaan.
On kulunut 13 vuotta siitä, kun Halonen jätti maailmanpolitiikan. Hän korostaa, että Putin on nykyään "eri mies" kuin ennen.
Halosen mukaan kova lapsuus Helsingin Kallion työläiskortteleissa osoittauti hyödylliseksi, kun hän myöhemmin presidenttikausinaan vuosina 2000–2012 tapasi Putinin.
– Tiedän, miten pojat puhuvat ja hänellä on hieman samanlainen tausta Pietarista. Hän ei ollut mikään kiltti poika, Halonen kertoo.
Lue myös: Putin vaatii propagandaa jo päiväkotiin
Muutkin matkustivat Moskovaan
Halonen tapasi Putinin monta kertaa ja häntä on jälkikäteen kritisoitu hyvästä suhteesta tähän. Halonen muistuttaa haastattelussa, että tuolloin käytössä kaikki eurooppalaiset kollegat ajattelivat samalla tavalla tuolloin.
– Kun olin presidentti, kaikki länsijohtajat matkustivat Moskovaan. Se oli aikaa, jolloin vielä uskottiin, että voisimme rakentaa uuden, yhteistyöhön perustuvan Euroopan.
Menneisyyden Putin oli "eri mies"
Halonen näkee mennesiyyden Putinin "eri miehenä" kuin tämän nykyisen. Esimerkkinä tästä hän mainitsee sen että tuolloin Putin osoitti ymmärrystä hänen kannalleen siitä, kuinka epäoikeudenmukaista oli, että Neuvostoliitto otti haltuunsa Karjalan ja muita alueita Itä-Suomessa toisen maailmansodan yhteydessä.
– Silloin Putin ajatteli, että tuo ajanjakso – toinen maailmansota, talvisota ja jatkosota – ei ehkä ollut Venäjän sotahistorian hienointa aikaa.
– Mutta nyt hän käyttäytyy täsmälleen samalla tavalla, Halonen jatkaa viitaten siihen, että Venäjän hallinto kieltäytyy tekemästä kompromisseja Ukrainan alueista, jotka se on vallannut hyökkäyssodassaan.
Lue myös: Vedättääkö Putin Trumpia? Näin vastaa Valkoinen talo
Putin uskoo, että Krim on tärkein
Halonen arvioi uutistoimisto TT:lle, mitä Putin itse pitää tärkeänä. Samalla hän korostaa, ettei ole enää mukana nykypolitiikassa.
– Minulla on tunne, vain tunne, siitä mikä hänen mielestään riittäisi.
Tähän mennessä sodan aikana Venäjä on ilmoittanut liittäneensä itseensä viisi Ukrainan aluetta – Krimin, Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporizhzhjan. Se on myös linjannut ettei aio neuvotella vetäytymisestä mistään niistä.
Halosen mukaan yksi alueista on kuitenkin Putinin sydäntä lähinnä.
– Uskon, että ehkä juuri Krim on kaikkein tärkein, hän sanoo.
Halonen kuitenkin lisää, ettei ole tästä varma. Hänen mukaansa on myös parempi olla häiritsemättä nykyisten poliitikkojen työtä.
Lue myös: EU:n ulkoministerit puntaroivat seuraavaa Venäjän pakotepakettia – "Putin pilkkaa"
"Ei yhteyttä"
Halonen kertoo tavanneensa Putinin viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, kun hän ei ollut enää presidentti. Halonen muistelee, että he puhuivat tuolloin ajankohtaisena asiasta olleesta Syyrian sodasta.
Tuolloin Putin kertoi olevansa tyytymätön Suomen kritiikkiin Venäjän pommituksia kohtaan. Mutta toisaalta kuten monesti vuosien varrella, he tulivat vain siihen tulokseen, että olivat eri mieltä.
– En tiedä, mitä Putin nykyään ajattelee. Meillä ei ole yhteyttä.