Lipposen teos Valtionhoitaja - Muistelmat 1995-2024 julkistetaan virallisesti torstaina.
– Pahinta ei ollut Jäätteenmäen vaalikampanjassa harjoittama onneton Irak-vihjailu, vaan omieni käsienpesu ja aidalta jeesustelu.
Näin purkaa tuntojaan koko Suomea kuohuttaneen vuotojupakan ajalta entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies, SDP:n Paavo Lipponen muistelmateoksensa kolmannessa osassa.
Lipposen teos Valtionhoitaja – Muistelmat 1995–2024 julkistetaan virallisesti torstaina, mutta se on jo myynnissä.
Vuonna 2003 paljastui, että silloinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) oli saanut presidentti Tarja Halosen neuvonantajalta Martti Manniselta tietoja salaisiksi luokitelluista asiakirjoista. Jäätteenmäki käytti tietoja hyväkseen vaalikampanjassaan Lipposta vastaan eduskuntavaalien aikana. Hän arvosteli Lipposta etenkin poliittisesta hätiköinnistä avun lupaamisessa Irakin mahdollisen sodan jälkien siivoamiseen.
Irak-vuoto johti paljastuttuaan nopeasti sekä Jäätteenmäen eroon pääministerin tehtävästä että Mannisen erottamiseen presidentin neuvonantajan tehtävistä.
– Keskustan sepittämän elämänvalheen mukaan sosialidemokraatit erottivat Jäätteenmäen. Tosiasiassa SDP pelasti keskustan ryhmän, ettei sen tarvinnut itse tehdä väistämätöntä päätöstä, kirjoittaa Lipponen.
Hän sanoo keskustan sepittäneen hänet konnan osaan helpottaakseen omaa tragediasta toipumistaan. Rinnalle kehitettiin hänen mukaansa tarina Lipposen Irak-politiikasta ja erimielisyydestä Halosen ja Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa.
– Olimme alusta loppuun samalla linjalla: Irakin-kysymys oli pidettävä YK:n käsissä, turvallisuusneuvoston tuli päättää voimankäytöstä. Tämä oli viestini USA:n johdolle, Lipponen kirjoittaa.
SDP:n ydinryhmä piti kriisipalaverin
Lipposen mukaan keskustassa on aktiivisesti unohdettu, että puolueen johto, työvaliokunta, tiesi Jäätteenmäellä olevan asiapapereita. Lipposen mielestä se on osavastuussa.
Niille, jotka eivät tienneet salailusta – kuten Lipposen mukaan Timo Kalli – Jäätteenmäen paljastuminen oli valtava järkytys.
Lipponen kertoo kirjassa saaneensa 12. kesäkuuta 2003 presidentti Haloselta tiedon Jäätteenmäen yhteistyöstä Mannisen kanssa.
– Tämä on helvetin kova juttu. Olisi ollut eri asia, jos vuotaja olisi ollut ulkoministeriössä, hän muistelee sanoneensa.
Lipposen mukaan hän ei lainkaan uskonut, että Halonen olisi ollut itse vuodon takana, vaikka sellaistakin huhuttiin.
SDP:n ydinryhmä kokoontui sunnuntai-iltana 15. kesäkuuta kriisipalaveriin Strand-hotellin kabinettiin. Silloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma tiesi kertoa, että vuotajan nimi tulisi julki seuraavan aamun Ilta-Sanomissa.
– Aikamme päiviteltyämme tulimme siihen johtopäätökseen, että Jäätteenmäki joutuu eroamaan pääministerin paikalta, niin vakavasta asiasta oli kysymys. Kauan meidän ei tarvinnut pohtia seuraajakysymystä, kun totesimme, että Matti Vanhanen (kesk.) olisi kokeneena, vakaana ja yhteistyökykyisenä ihmisenä sekä yleiseltä että SDP:n kannalta paras ehdokas hallituksen vetäjäksi, Lipponen kirjoittaa.
– Mieleenkään ei tullut kyseenalaistaa paikan kuulumista keskustalle. Minkäänlaista Jäätteenmäen erottamissuunnitelmaa emme silloin emmekä missään vaiheessa sen jälkeen tehneet.
SDP:n ydinryhmään kuuluivat Lipposen ja Heinäluoman lisäksi Antti Kalliomäki, Jouni Backman ja Markku Hyvärinen.
Jäätteenmäelle ratkaisu kerrottiin 17. kesäkuuta puhemiehen huoneessa eduskunnassa. Paikalla olivat puhemies Lipposen lisäksi keskustan ja SDP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kalli ja Backman.
Jäätteenmäki jätti eronpyyntönsä 18. kesäkuuta. Lipponen kertoo, ettei hän iloinnut Jäätteenmäen kohtalosta, vaan se päinvastoin masensi häntä. Hän kertoo sanoneensa Jäätteenmäelle, että "olisit miettinyt kaksi kertaa ennen kuin ryhdyit pelaamaan presidentti-instituution kanssa".
– Irak-gatessa ei ollut kysymys Irak-politiikasta vaan yksinomaan Jäätteenmäen asiakirjasotkusta.
"Todistajaksi George Walker Bush"
Tapahtumien taustalla oli Lipposen vierailu Washingtonissa joulukuussa 2002, jolloin hän tapasi Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin. Vierailun jälkeen Suomessa heräsi epäilyksiä, että pääministeri olisi antanut ymmärtää Suomen näyttävän vihreää valoa Yhdysvaltojen suunnittelemille sotatoimille Irakissa.
Kolme kansanedustajaa, joukossa SDP:n Lippos-kriitikko ja sittemmin venäläismielisiä kirjoituksia julkaissut Mikko Elo, tekivät eduskunnassa joulukuussa kirjallisen kysymyksen Lipposen toiminnasta vierailulla. Muut kaksi olivat entinen taistolainen Jaakko Laakso (vas.) ja vihreiden Anni Sinnemäki.
– Kysyjien myötäjuoksua tuki Rauhanpuolustajat, kansainvälisen kommunismin peitejärjestöstä sujuvasti jatkoon selvinnyt järjestö pääsihteerinsä Markku Kangaspuron johdolla, Lipponen sivaltaa.
Lipposen arvion mukaan Jäätteenmäki valittiin toteuttamaan keskustan K-linjan jälkeläisten kaipaamaa revanssia Mauno Koiviston murskavoitosta presidentinvaaleissa.
– Jäätteenmäki syötti heittoja medialle, joka meni sekaisin Annelista.
Lipponen kirjoittaa, että hallituksen linjaa Washingtonissa ammattitaidolla edustanut pääministeri jätettiin yksin. Ulkoministeri Tuomioja antoi jonkinlaista tukea, mutta Lipposen mukaan hyvin pidättyväistä.
Lipponen katsoo, että jos Jäätteenmäki olisi tosissaan uskonut, että hän oli luvannut Suomen tuen Yhdysvaltojen hyökkäykselle Irakiin, Jäätteenmäki olisi haastanut Lipposta eduskunnassa.
Lipponen myöntääkin kirjassa tehneensä yhden strategisen virheen.
– Minun olisi pitänyt vaatia keskustaa tuomaan väitteensä eduskuntaan välikysymyksellä. Jos olisin menetellyt Bushin tapaamisessa Jäätteenmäen vihjailemalla tavalla, minut olisi pitänyt viedä valtakunnanoikeuteen. Olisin ollut valmis mihin tahansa prosessiin.
Lipponen letkauttaa, että eduskuntavaaleihin olisi saatu sopivaa dramatiikkaa vaikkapa kutsumalla George Walker Bush todistajaksi.