Tämän pariskunnan rakkaustarina on kuin suoraan elokuvasta: ”Tragedia saattoi meidät yhteen, mutta emme anna sen määritellä meitä”

Molemmat heistä, sekä Brielle Saracini että Sean McGuire menettivät isänsä syyskuun 11. päivän terrori-iskussa vuonna 2001. Kuusitoista vuotta myöhemmin, muutama päivä ennen iskun vuosipäivää, pariskunta sanoi toisilleen tahdon.

Pariskunta tapasi toisensa ensimmäistä kertaa kesäleirillä, joka oli järjestetty iskussa läheisensä menettäneille lapsille. Seuraavat vuodet kuluivat lapsille tyypilliseen tapaan koripallokentällä, uima-altaan reunalla tai muuten vain yhdessä oleilemalla. Vuosien edetessä pariskunta huomasi ystävyyden muuttuneen rakkaudeksi.

Matka alttarille ei kuitenkaan ole ollut helppo, sillä Brielle diagnosoitiin pitkälle edennyt lymfooma, Hodgkinin tauti. Vakava sairaus ei kuitenkaan päässyt rakastuneen pariskunnan väliin, vaikka sairaus uusi kahden vuoden ajanjaksolla peräti kahdesti. Aina sairaalaan jouduttuaan Sean nukkui varavuoteessa puolisonsa sairaalasängyn vieressä.

"Suhteemme on paljon muutakin kuin se, miten tapasimme"

Viimein terveen paperit saatuaan Sean kutsui Briellan katselemaan kanssaan uusia World Trade Centerin torneja ja pelaamaan baseballia, heidän yhteistä intohimon kohdettaan. Sean oli kiinnittänyt palloon vihkisormuksen, jolla hän pyysi nuoruuden rakkautta olemaan hänen kanssaan yhdessä ikuisesti.

Viime lauantaina, kaksi päivää ennen iskujen vuosipäivää, pariskunta sai toisensa kauniissa seremoniassa läheisten ympäröiminä.

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä. 

– Se tuntui kuin sadulta. Unelmieni häät olivat täydelliset, kohtalon tarkoittamat, Briella kuvailee häitä.

Kesken hääjuhlien pidettiin myös hiljainen hetki, jolla haluttiin kunnioittaa menehtyneiden isien muistoa ja tapaa, jolla he lapsiaan kasvattivat. Seanin isä työskenteli iskun aikaan tornin 84. kerroksessa, Briellan isä oli puolestaan lentokapteeni surullisenkuuluisalla United Flight 175 -lennolla.

LUE MYÖS: Pauliina, 28, juhli hääpäivää, jota ei koskaan tullutkaan: ”Herranjumala, jos olisinkin mennyt naimisiin”

– Tragedia saattoi meidät yhteen, mutta emme anna sen määritellä meitä. Suhteemme on paljon muutakin kuin se, miten tapasimme, Briella kertoo.

Hääjuhla olikin pariskunnalle enemmän kuin muodollisuus – se oli tapa osoittaa, että rakkaus voi voittaa vihan.

– Halusimme, että seremonia tulisi olemaan ”meidän historiamme”, sillä olemme kokeneet yhdessä paljon ja seisseet toistemme rinnalla läpi vaikeuksien. Olemme tiimi, Brielle toteaa.

Lähde: Aplus 

***