Pariskunta tutustui nelivuotiaina sairaalassa odottaessaan samaa leikkausta yli 20 vuotta sitten – ystävyys syveni rakkaudeksi

Emma Kohlman ja hänen aviomiehensä Cameronin rakkaustarina sai alkunsa jo kaksi vuosikymmentä sitten, vuonna 1995. Pariskunta tapasi toisensa nelivuotiaina ollessaan samassa sairaalassa odottamassa pääsyä samanlaiseen leikkaukseen. Molemmat lapset kärsivät kivuliaasta virtsarakon ekstrofiasta, synnynnäisestä epämuodostumasta, joka oli tarkoitus korjata leikkauksella. 

Sama sairaus ja sama sairaala olivat alku myös yhteiselle tulevaisuudelle.

– Meidät oli sidottu sairaalasänkyyn ja meidät esiteltiin miehelle, joka antoi takaisin terveytemme ja elämällemme toisen mahdollisuuden, maailmaa mullistavan leikkauksen, Kohlman kertoo Love What Matters -sivustolla.

Äidiksi tulo auttoi ymmärtämään monia asioita

Viisitoista vuotta ensikohtaamisen jälkeen kaksikon ystävyys syveni rakkaudeksi, vaikka Kohlman epäileekin rakastuneensa mieheensä jo vuonna 1995 Ronald McDonald -talossa saadun ensisuudelman jälkeen. Heidän rakkautensa oli loputonta ja väsymätöntä, vaikka moni epäilikin vuosien varrella kaukosuhteen kestävyyttä.

– Todistimme heidän olleen väärässä. Marraskuun 21. päivä vuonna 2012 Cameron laskeutui polvilleen, veti kihlasormuksen esiin cowboy-saappaistaan ja pyysi minua vaimokseen. Vuonna 2015 pidimme unelmiemme häät, ostimme kodin ja jatkoimme elämäämme, joka oli täynnä naurua ja iänikuista rakkautta, nainen kertoo yhteisistä vuosistaan. 

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä. 

Jokainen päivä oli parempi kuin eilinen ja Kohlman kertoo uskoneensa, että nämä päivät olisivat hänen elämänsä parhaimmat. Kaikki kuitenkin muuttui 1. lokakuuta 2016. Parhaimmat päivät eivät olleetkaan tässä, vaan vasta edessäpäin.

– Vaikka olimme ryhtyneet yrittämään lasta jo muutama kuukausi aiemmin, mikään ei osannut valmistaa minua siihen, mitä oli tapahtumassa, nainen kertoo positiivisen raskaustestin herättämistä tunteista.

– Olin epäilemättä innoissani, mutta myös kauhuissani. Niin monet kysymykset pyörivät mielessäni ja odottivat, että Cameron saapuisi töistä kotiin. Saisiko lapsemme myös virtsarakon ekstrofian? Entä Cameronin huonon huumorintajun? Minun huonon näköni?   

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä. 

Vanhemmat valmistautuivat henkisesti siihen, että heidän lapsensa joutuisi kärsimään vanhempiensa kanssa samasta sairaudesta. Viikot piinaavan epätietoisuuden vallassa kuluivat, kunnes vihdoin 21. raskausviikolla lääkärillä oli vanhemmille hyviä uutisia. Lapsi olisi täysin terve.

Kohlman kertoo, että loppuraskaus sujui nopeasti ilman suurempia komplikaatioita, jos ainaista pissahätää ei lasketa. Pieni tyttö syntyi täysin terveenä suunnitellulla keisarinleikkauksella 2,9 kilon painoisena.

– Koimme aikoja, jolloin mietin, miksi juuri minut ja Cameron valittiin kestämään virtsarakon ekstrofian aiheuttamat kivut, mutta nyt ymmärrän kaiken. Voisin käydä kaiken uudelleen läpi vaikka sata kertaa, sillä minut on palkittu tällä hullulla ja kauniilla elämällä, jota saan elää uskomaton aviomies ja kaunis tyttövauva rinnallani, Kohlman päättää.

Lähde: LoveWhatMatters

***