Elimistön erittäin alhaisella D-vitamiinipitoisuudella saattaa olla yhteys krooniseen päänsärkyyn. Tuoreessa tutkimuksessa riski krooniseen päänsärkyyn oli yli kaksinkertainen niillä ihmisillä, joilla oli veressä vain vähän (alle 29 nmol/l) D-vitamiinia.
Tutkimus tehtiin vuosina 1984-1989 otetuista näytteistä. Tuolloin näytteet otettiin itäsuomalaisilta miehiltä tarkoituksena selvittää alueen suurta sydäntautien esiintyvyyttä. Heiltä kerättiin kuitenkin niin laaja kirjo erilaista tietoa, että siitä on voitu tehdä muitakin tutkimuksia; kuten nyt tehty tutkimus D-vitamiinin ja päänsäryn yhteydestä.
Tutkimuksessa oli mukana yli 2600 miestä. Heistä lähes 68 prosenttia kärsi veren liian alhaisesta D-vitamiinipitoisuudesta, jona pidetään yleisesti alle 50:tä nanomoolia litrassa.
– Yhteys on huomattu monissa pienemmissä tutkimuksissa ja on myös tiedossa, että mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan, niin sitä yleisempää on päänsäryn esiintyminen. Tämäkin viittaisi D-vitamiinin vaikutukseen, kertoo tutkimuksen vetäjä, ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, voiko D-vitamiinia lisäämällä päästä eroon piinaavista päänsäryistä.
– Jos ihmisellä on jo suhteellisen hyvä D-vitamiiinipitoisuus, ei sen lisääminen välttämättä vaikuta enää päänsäryn oireisiin. Mutta jos kärsii toistuvista päänsäryistä, kannattaa käydä mittauttamassa elimistön D-vitamiinipitoisuus, ja jos se on todella alhainen, voi kokeilla, olisiko vitamiinin määrän nostamisella jokin vaikutus, Virtanen sanoo.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Scientific Reports -julkaisussa.
Turvallinen yläraja
Nykysuositus D-vitamiinin saannille on aikuisille 10 mikrogrammaa ruokavaliosta. Jos ruokavalioon ei kuulu D-vitamiinin luonnollisia lähteitä, kuten kalaa tai D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita, eli maitotuotteita tai kasvimargariineja, kannattaa lisistä napsia 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Yli 75-vuotiaille annostus on 20 mikrogrammaa ruoasta ja toiset 20 lisistä.
Turvallisena ylärajana pidetään 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.
– Liian suuressa saannissa veren kalsiumpitoisuus nousee, mikä voi altistaa rytmihäiriöille. Mutta jotta niin kävisi, pitäisi ottaa todella isoja annoksia todella pitkään.
Vaikka 100 mikrogrammaa on turvallinen yläraja, ei ole olemassa tutkimustietoa siitä, että niin isosta annoksesta olisi jotain hyötyä.
Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä viisivuotinen tutkimus, jossa tutkitaan juuri suurten D-vitamiinipitoisuuksien vaikutusta ihmisten terveyteen.
Uusi tutkimus isoista määristä
Itä-Suomen yliopistossa käynnissä oleva Finnish Vitamin D Trial –tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko suurilla D-vitamiiniannoksilla jotain vaikutusta esimerkiksi kroonisten sairauksien riskiin: kuten sydäntauteihin, syöpään tai ennenaikaiseen kuolleisuuteen.
Samalla tutkitaan muun muassa myös vaikutusta flunssiin, kaatumisiin, luun terveyteen, erilaisiin kiputiloihin sekä mielialaan. Tutkimuksessa on kolme ryhmää, joista yhdelle annetaan 40 mikrogrammaa vuorokaudessa, toiselle 80 ja kolmas saa lumelääkettä.
– Jokainen saa sen lisäksi käyttää 20 mikrogrammaa omaa lisäänsä, jotta kukaan ei ole vitamiininpuutteessa tutkimuksen takia.
Dosentti Virtasen mukaan suomalaisten D-vitamiinipitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet roimasti, mistä kiitos enimmäkseen maitoihin lisätyn ja sittemmin tuplatun D-vitamiinin. Vielä on silti olemassa se väestönosa, jolla pitoisuudet ovat alhaiset: he, jotka eivät syö kahdesti viikossa kalaa, välttelevät maitotuotteita eivätkä käytä kasvimargariineja.
Heille Virtanen suosittelee lisien ottamista. Hän itsekin kertoo käyttävänsä D-vitamiinilisää varsinkin talvella, kun auringon valosta ja ruoasta saatava vitamiini ei tunnu riittävän.