Ukrainan ja Israelin sotien lisäksi maailmassa on meneillään monia muita sotia. Näiden lisäksi meneillään on myös konflikteja, joiden pelätään muuttuvan aseellisiksi taisteluiksi. Riski aseellisille konflikteille on kasvanut muun muassa Kosovossa, jossa viimeisimmät väkivaltaisuudet ryöpsähtivät vain muutama viikko sitten.
Presidenttiehdokkaat Mika Aaltola, Pekka Haavisto ja Alexander Stubb kommentoivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa Kosovon ja Serbian välistä jännitteistä tilannetta.
Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta viisitoista vuotta sitten. Jännitteet alueella ovat olleet sen jälkeen jatkuvia. Tilanne on kuitenkin kärjistynyt entisestään viime viikkoina ja kuukausina.
Serbia on siirtänyt joukkojaan maiden väliselle rajalle, joskin se on ilmoittanut jo vetäneensä osan joukoistaan pois.
Nato reagoi tilanteeseen viime viikolla lähettämällä Kosovoon 600 uutta sotilasta entisten lisäksi. Suomesta operaatioon osallistuu noin 70 henkilöä.
Lue myös: Presidenttiehdokkailta suoraa puhetta Israelin tilanteesta: "Jälki tulee olemaan rumaa" – Venäjän rooli huolenaiheena
Suomen presidenttiehdokkaiden viesti maiden tilanteesta on selvä: alueen epäsopu hyödyttää Venäjää ja lisäksi Venäjä aiheuttaa alueelle konfliktia horjuttaakseen Eurooppaa.
– Vierailin meidän joukkojen luona alueella vuosien 2008–2009 aikana ja jo silloin aistin, miten jännitteinen tilanne on. Tämä on konflikti, joka voi leimahtaa, jos EU ei tähän puutu, sanoo Alexander Stubb.
– Serbia hamuaa asioita ja Kosovon itsenäisyyttä uhataan. Venäjällä on siellä kanssa näppinsä pelissä. Se lietsoo tämänkaltaisia konflikteja ja sen intressissä on, että yhä useammalla alueella on levottomuutta ja Länsi nääntyy, kertoo Mika Aaltola.
Lue myös: Neuvottelut kestivät 12 tuntia – Serbian ja Kosovon suhteita normalisoivaa sopimusta ei saatu allekirjoitettua
Euroopan Unioniin pääsy mahdollinen rauhan porkkana?
Alexander Stubbin mukaan EU:n laajentuminen on porkkana, jolla aseelliset taistelut Kosovon ja Serbian välillä saataisiin estettyä.
Serbian EU-jäsenyysprosessi on ollut vireillä jollain tapaa jo kymmenisen vuotta.
– Tästä tullaan keskustelemaan joulukuussa päämiesten välillä. Koko EU:n laajentumisesta on tullut geostrateginen ja geopoliittinen kysymys, johon tänä päivänä nivoutuu Serbia ja Kosovo, Stubb jatkaa.
Kosovon kysymyksen tärkeyttä Serbiassa kuvannee, että viime vuonna tehdyssä kyselyssä puolet serbialaisista vastasi, ettei EU:hun pidä liittyä, jos se tarkoittaa Kosovon menettämistä.
Lue myös: Yhdysvallat tuomitsi Kosovon levottomuudet: "Rikoksentekijät on saatettava vastuuseen"
Media ruokkii vihaa sekä Serbiassa että Kosovossa
Pekka Haavisto kertoo Asian ytimessä -ohjelmassa keskustelleensa useasti Serbian presidentin Aleksandar Vučićin ja pääministerin Ana Brnabićin kanssa maan suhteesta Kosovoon.
– Hehän nojaavat Venäjään myös ajatellen, että Venäjä on heidän tukensa ja turvansa tässä Kosovon asiassa. Kyllä meidän viestimme Serbialle pitää olla hyvin selvä: nyt on aika päästää irti kaikista vihakuvista.
Vihakuvilla Haavisto viittaa muun muassa kuviin aiemmissa sodissa kuolleista sotilaista, jotka ovat esillä Serbian parlamentin edessä Belgradissa.
– Vihaa ruokitaan siellä koko ajan. Lisäksi tiedotusvälineet niin Serbiassa kuin Kosovossa pitävät tätä vihaa yllä.
– Uskon, että ainoa ratkaisu Balkanilla ja Länsi-Balkanilla on, että kaikki lopulta tulevat EU:n jäseniksi. Siten saamme torjuttua myös Kiinan ja Venäjän vaikutusyrityksiä alueella.
Aaltola sanoo, ettei EU ole taikaväline, jolla ratkaistaan mikä tahansa tilanne.
– Koko Mustanmeren ja Balkanin alueella on sellaista jännittyneisyyttä, johon pitäisi löytää ratkaisuja. Voi olla, että pikkuhiljaa asioita saadaan parempaan kuntoon, mutta jos maailman tilanne pysyy tällaisena kuin se nyt on, saattaa se repiä saumoja rikki yhä laajemmin.
Lue myös: Pohjois-Kosovossa puhkesi jälleen levottomuuksia – hyökkääjien uskotaan olevan Serbian valtion tukemia joukkoja
Balkanin tapahtumat, ovat merkityksellisiä Suomelle
Stubbin mukaan Länsi-Balkan täytyy pitää rauhallisena, koska se on Euroopan tuliherkin alue.
– Se on Euroopan ruutitynnyri, josta meillä on rajut muistot Jugoslavian sodan ajalta 1990-luvun puolivälissä.
Haaviston mukaan Balkanin rauhan tila on tärkeä koska Kiina ja Venäjä käyttävät alueen ristiriitoja hyväkseen ja pyrkivät luomaan epäsopua Euroopan reunalle.
– Tiedämme, että tällaiselta alueelta voi tulla uusia pakolaisvirtoja. Koko Balkan on hyvin herkkä tässä suhteessa. Jos suomalainen ei muuta ajattele tässä maailmassa, niin sitä, ettei uusia pakolaiskriisejä syntyisi minnekään.