Riikka Leinosen lievä cp-vamma ei näy ulospäin. Arjessa eteen tuleekin tilanteita, joissa hän joutuu tulemaan ulos "vammakaapista".
– Tätäkin tapahtuu, että nuorelta ihmiseltä tullaan kyselemään, miksi käytät rollaattoria, toimittaja ja someaktivisti Sofia Tawast kuvailee.
– Tai miten käyt vessassa, yhteiskunta-alan ammattilainen Riikka Leinonen jatkaa.
Leinosen lievä cp-vamma ei näy ulospäin. Arjessa eteen tuleekin tilanteita, joissa hän joutuu tulemaan ulos "vammakaapista". Vallalla on oletus siitä, että kaikki ovat vammattomia: kaikilla on kaksi toimivaa kättä tai jalkaa, ja kaikki osaavat puhua.
– [Joudun] sanomaan ympärillä oleville ihmisille, että hei, mulla on tällainen tilanne, tarvitsisin jotain apua tai en pysty tähän asiaan, Leinonen kuvailee.
Lue myös: Kun Vili täyttää 18, hän ei kelpaa minnekään – perhe hälytystilassa kellon ympäri: "Yhteiskunta voi hylätä, me emme"
Leinonen ja Tawast kirjoittivat teoksen Suuri valhe vammaisuudesta, joka julkaistiin 2024.
Yleinen ajatus Tawastin mukaan on, että vammaisuuden taustalla on tarina tai tragedia, jota muiden on oikeus udella. Siksi ventovieraalta saatetaan kysyä vaikkapa "mikset pysty kävelemään, nuori ihminen".
"On outoa, että aikuinen ihminen voi olla niin pihalla tästä aiheesta"
Vammaisuudesta puhutaan usein akateemisesti ja kliinisesti, esimerkiksi terveydenhuollollisten tietolehtisten kautta.
– Siinä kohtaa, kun tajusin, että lapseni on vammainen, ainakaan minä itse en tiennyt mitään vammaisuudesta. Ja se on outoa, että aikuinen ihminen voi olla niin pihalla tästä aiheesta, Tawast sanoo.
Vammaisuuteen liittyviä valheita ovat Tawastin ja Leinosen mukaan esimerkiksi se, että vammaisuus olisi traagista tai epätavallista. Vammaiset ihmiset eivät ole esimerkiksi "inspiroivia" vain siksi, että elävät elämäänsä.
