Suomi jätti sotilasliitto Naton hakemuksen melko tarkalleen kaksi kuukautta sitten ja on nyt Naton tarkkailijajäsen. Tuosta toukokuisesta päivästä alkoi niin sanottu harmaa aika, jollaiseksi kutsutaan aikaväliä Naton jäsenyyshakemuksen jättämisen ja Natoon liittymisen välillä.
Harmaata aikaa pidettiin etukäteen otollisena erilaisille Venäjän hybridioperaatioille, mutta toistaiseksi mitään erityisiä operaatioita ei ole Suomessa nähty.
– Hybridivaikuttamista esiintyy, mutta ei mitenkään laajamittaisesti tai poikkeuksellisesti. Se kertoo ainakin kolmesta asiasta: Suomessa varautumisen taso on hyvä, Venäjän huomiot ja resurssit ovat muualla ja kolmanneksi Venäjä kokee, ettei sillä ole sellaisia tavoitteita, joita se kokisi voivansa tehokkaasti ajaa tällaisilla hybridioperaatioilla, kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sanoo.
Lue myös: Haavisto: Jo Naton tarkkailijajäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta – "Olisi aivan mahdoton ajatus, että joku pystyisi väkivalloin estämään Nato-jäsenyyttä tässä vaiheessa"
"Vaara ei ole ohi"
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigellin mukaan Venäjä on nyt niin kiinni Ukrainassa, että sillä ei ole tilaisuutta vaikuttaa Suomeen.
– Se ei tarkoita sitä, että voisimme tuudittautua ja vaara olisi ohi. Kun tulee syksy tai talvi, ja meidän talouskasvumme huononee ja inflaatio kiihtyy, Venäjällä voi olla parempi mahdollisuus vaikuttaa meihin, Wigell toteaa.
