Venäjältä tulee koepallo Stubbille – näin tutkija uskoo uhan idästä muuttuneen uuden presidenttikauden aluksi

Venäjä heittää Stubbille "jonkinlaisen testipallon" 1:21
Suomen kannalta isoin muutos ei ole Niinistön vaihtuminen Stubbiin, vaan Nato-jäsenyyden tuoma tuki sekä turva, Iro Särkkä arvioi.

Suomen suhteet länteen tulevat tiivistymään Alexander Stubbin presidenttikaudella, sanoo Huomenta Suomessa vieraillut tutkija. Idästä on luvassa "testipalloja" uudelle presidentille, mutta järeämpien toimien kannalta Suomi on paremmin turvassa kuin koskaan, Iro Särkkä uskoo.

– Sodan uhka ja todellisuus Euroopassa leimavat presidenttikauden alkua, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä sanoo.

Maailmanpoliittinen tilanne on kovin erilainen kuin Sauli Niinistön aloittaessa presidenttikautensa vuonna 2012. 

Suomen kannalta isoin muutos ei ole Niinistön vaihtuminen Stubbiin, vaan Nato-jäsenyyden tuoma tuki sekä turva.

Kaikista tärkein asia on, että kun Suomi on Naton jäsen, se lisää meidän pelotetta ja puolustuksen uskottavuutta. Kynnys siihen, että meitä kohtaan kohdistetaan järeämpiä toimia, itse pidän sitä merkittävästi matalampana kuin jos me ei oltaisi Naton jäseniä, Särkkä jatkaa.

Särkän mukaan silti on selvää, että Venäjä haluaa testata Stubbin heti kautensa aluksi.

– Jonkinlainen testipallo heitetään ja katsotaan, miten siihen reagoidaan. Hybridivaikuttamista on nähty useamman vuoden aikana jo usealla eri tavalla. 

Särkän mukaan Suomen ulkopolitiikan pöydästä puuttuu ensimmäistä kertaa "neljäs jalka", eli Venäjä-pilari. 

Stubbilla ei ole aikomustakaan neuvotella tai keskustella Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan nykyisessä tilanteessa. Suhteet Venäjään eivät palaudu ennalleen pitkään aikaan, jos koskaan.

– Se aikakausi on nyt auttamattomasti ohi.

Nato-harjoitus avaa kauden näyttävästi

Stubb profiloituu vahvasti Nato-Suomen johtajaksi. Tästä saadaan konkreettinen esimerkki jo tällä viikolla, kun uusi presidentti tekee ensimmäisen vierailunsa ulkomaille Norjaan, joka johtaa Naton valtaisaa Nordic Response -sotaharjoitusta. 

Suomesta harjoitukseen osallistuu 4000 sotilasta. Harjoituksia on myös Suomen maaperällä.

Kaikki tämä, se että Nato harjoittelee tällä alueella, mielestäni nostaa pelotetta. Olisin itse ihan rauhallisin mielin sen osalta, että tilanne eskaloituisi (itärajalla) millään tavalla. Kyllä Venäjä ymmärtää sen, että kun Suomesta on tullut Naton jäsen, niin tänne ei kannata tulla, Särkkä vakuuttaa.

Särkän mukaan harjoituksen ajoitus on Stubbille otollinen.

– Tämä taitaa olla suurin harjoitus, mihin Suomi osallistuu kaikkien puolustushaarojen ja johtamisjärjestelmän logistiikan osalla. Harjoitustoiminta on keskeinen tapa harjoitella suorituskyvyn ja suunnitelmien käyttöä. 

Rauhanvälitystä verkostoituen

Särkän mukaan ei ole yksiselitteisesti avattavissa, mikä tulee olemaan Stubbin presidenttikauden haastavin tilanne. 

Kun sota Ukrainassa hellittää, Suomella on Särkän arvion mukaan iso rooli rauhanvälityksessä, jota Stubb korosti presidenttikampanjassaan.

– Kyky luoda ja ylläpitää verkostoja, Stubb on tässä erinomainen, kielitaitoinen ja sosiaalinen poliitikko. Lähtökohdat siihen ovat erityisen hyvät. Voimme kasvattaa omaa globaalia näkyvyyttämme.

Katso Iro Särkän koko haastattelu alta. Särkkä avaa haastattelussa huoltaan muun muassa siitä, miten Suomi pitää huolen kansallisista intresseistään samalla, kun sen on otettava kantaa maailman konflikteihin, kuten esimerkiksi Gazan tilanteeseen.

Muuttuuko Suomen ulkopolitiikka presidentin vaihtumisen myötä? 9:45

Lue myös:

    Uusimmat