Tunnetko oireet? Tutkimus paljastaa, kuinka hälyttävän usein diabetes todetaan sattumalta

Suomessa on tiedossa noin 400 000 ihmistä, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta. Tämän lisäksi arvellaan, että ainakin 100 000 suomalaista potee tautia tietämättään.

Tuore tanskalaisen Novo Nordisk -lääketeollisuusyhtiön Taloustutkimuksella teettämä tutkimus tukee käsitystä piilevästä kansansairaudesta. Tutkimuksessa seitsemän kymmenestä potilaasta kertoi, että tyypin 2 diabetes oli todettu sattumalta muussa yhteydessä.

Diabetesliitto kertoo, että tyypin 2 diabetes todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Diagnoosin viivästymistä selittää ainakin osin taudin oireettomuus, sillä diabetes kehittyy usein hitaasti.

Mahdollisia diabeteksesta kieliviä oireita ovat esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta. Myös lisääntynyt jano ja pissahätä, tahaton laihtuminen, näön huonontuminen, hiivatulehdukset sekä jatkuva nälän tunne voivat olla merkkejä sairastumisesta.

Lue lisää: Tyypin 2 diabeteksen hiljaiset merkit – 150 000 suomalaista sairastaa tietämättään

Varhainen toteaminen pienentää riskejä

Diabeteksen varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen olisi tärkeää, sillä se voisi suojata monilta tautiin liittyviltä seurauksilta, kuten sydän- ja verisuonisairauksilta sekä munuais-, silmä- ja hermosto-ongelmilta.

Esimerkiksi vuonna 2019 ilmestyneessä brittitutkimuksessa havaittiin, että jo maltillinen painonpudotus voi auttaa saamaan äskettäin todetun tyypin 2 diabeteksen remissioon.

Ajoissa aloitettu hoito myös parantaa potilaiden elämänlaatua. Novo Nordiskin tutkimuksessa potilaat kertoivat, että tyypin 2 diabetes aiheuttaa erityisesti väsymystä, unettomuutta ja jaksamattomuutta harrastaa. Moni vastaaja kertoi lisäksi, että sairaus on vaikuttanut sosiaalisiin suhteisiin.

Yli neljännes luistaa diabeteslääkityksestä

Tyypin 2 diabeteksen toteamisen jälkeen alkaa taudin hoito. Tärkeimpiä keinoja ovat laihduttaminen sekä muutokset ruokailu- ja liikuntatottumuksissa. Tarvittaessa potilaalle annetaan lääkehoitoa.

Tuoreessa tutkimuksessa 28 prosenttia vastaajista kuitenkin kertoi, ettei ota määrättyjä diabeteslääkkeitä ohjeiden mukaan. Tiedotteessa Novo Nordisk muistuttaa, että tällä voi olla sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia hyvinvointiin. 

Samalla kun lääkehoidosta karsitaan, koetaan diabeteksen omahoito haastavaksi erityisesti ravitsemuksen ja liikunnan toteuttamisen suhteen, tutkimus kertoo.

Hoitamattomana tyypin 2 diabetes voi olla hengenvaarallinen. Monikansallinen tutkijaryhmä on arvioinut, että diabeetikko elää keskimäärin 6 vuotta lyhyemmän elämän kuin ei-diabeetikko, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lue myös: Lääkäri mullistaisi diabeteksen nykyhoidon – näillä elintapamuutoksilla sairauden voisi jopa peruuttaa: "Ei ole olemassa diabeetikkoa, joka ei tästä hyötyisi"

Tunnetko altistavat tekijät?

Tyypin 2 diabetes kehittyy elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksena. Tärkeimpiä riskitekijöitä, joihin itse voi vaikuttaa, ovat ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta, univaje ja tupakointi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ylipaino ja vähäinen liikunta tunnistetaan hyvin diabeteksen riskitekijöiksi, mutta esimerkiksi uniapnea ja tupakointi yhdistetään sairauteen harvemmin.

Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja tupakoimattomuus auttavat ehkäisemään tyypin 2 diabetesta.

Lue myös: Kuulostaako pelottavan tutulta? 7 mahdollista merkkiä hermovauriosta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: Novo Nordisk, Diabetesliitto 1 & 2, Terveyskirjasto, THL