Syrjäisyyslisä kunnan kassaan - naapurikunnista kateellisia katseita

Vuoden vaihteessa voimaan tulleet valtionosuusmuutokset ovat synnyttäneet uusia paineita kuntaliitoksiin.

Suurimmat yllätykset aiheutti viiden vuoden välein arvioitava syrjäisyysaste, joka on yksi rahanjaon peruste. Uusia tuloja saaneista kunnista on tullut houkuttelevia liitoskohteita.

Tohmajärvellä harmitellaan, Kiteellä onnen päivä

Tohmajärvi lopetti joulukuussa kuntaliitosneuvottelut Kiteen kanssa. Pian sen jälkeen Kitee sai yllättäen noin kolmen miljoonan euron vuosittaisen jättipotin syrjäisyyslisää.

– Harmittaa, että tämä järjestelmä on näin epäoikeudenmukainen. Se kohtelee täysin sattumanvaraisesti, sanoo Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.

Kiteestä tuli yhdessä yössä houkutteleva kuntaliitoskumppani. Keski-Karjala onkin esimerkki siitä, mitä kummallisuuksia valtionosuusjärjestelmä synnyttää kuntaliitosten valmisteluun.

Syrjäisyyslisän saanut kunta onkin yht´äkkiä houkutteleva kumppani kuntaliitosta haikailevalle kunnalle. Toisaalta myös kunnan mahdollisuudet jatkaa omillaan paranevat syrjäisyyslisän saamisen myötä.

"Valtionosuusjärjestelmä uusiksi"

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan osa kunnista hyötyy ja osa taas kärsii syrjäisyyslisästä.

– Tarkoitus on, että valtionosuusjärjestelmä uusittaisiin, mutta se vaatii sen, että kuntarakenne saadaan kestävämmälle pohjalle.

Syrjäisyyslisää saa, kun väestömäärä jää 25 ja 50 kilometrin säteellä kuntakeskuksesta riittävän pieneksi. Kiteetä laskentamalli suosi, naapurikunta Rääkkylää ei. Joensuun keskustaajama on liian lähellä vesiteitse katsottuna.

Rajakuntia suosii lisäksi se, että Venäjän puolelta säteen sisään ei tietenkään lasketa ketään.

Tänä vuonna syrjäisyyslisää saa 61 kuntaa.

(MTV3)

Katso Keimo Lehtiniemen juttu:

Lue myös:

    Uusimmat