Synnytyspelkodiagnoosit roimassa kasvussa – yhä useampi synnyttäjä haluaa keisarileikkauksen: "Joidenkin pää ei kestä alatiesynnytyksen stressiä"

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (Hus) kertoo, että synnytyspelko on nykyään yleisin syy suunnitellulle sektiolle. Muita syitä on esimerkiksi sikiön perätila-asento.

Pelkosektioiden määriä on selvitetty kattavasti vuonna 2013. Silloin koko Suomessa synnytyksistä 1,5 prosenttia oli pelkosektioita. Tuolloin nousua oli tullut vajaassa vuosikymmenessä puolen prosenttiyksikön verran.

Uudemmat luvut kaipaavat vielä arviointia, mutta Rouhe kertoo, että viime vuosina pelkosektioiden suhteellinen määrä on ollut reippaassa nousussa.

– Selvästi sektioiden määrä synnytyspelon vuoksi on lisääntynyt joka puolella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista selviää, että synnytyspelkodiagnoosien määrä suhteessa synnyttäjien määrään on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana reippaasti, muutamasta prosentista lähelle kymmentä prosenttia.

Diagnoosin saaneista kuitenkin vain osa päätyy sektioon.

– Joka paikassa suurempi osa pelon takia hoitoon tulleista synnyttää alateitse, Rouhe sanoo.

Vajaa puolet synnytyspelkopotilaista on ensisynnyttäjiä, hieman suurempi osa uudelleensynnyttäjiä. Pelko voi liittyä muun muassa kipuun, hallinnan menettämiseen tai aiempiin synnytyskokemuksiin.

Lääkäreiden asenteet muutoksessa

Rouhe on kouluttanut terveydenhuollon henkilökuntaa synnytyspelkoon ja -kokemukseen liittyen vuodesta 2008. Hänen mukaansa asenteet pelkosektiota kohtaan ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Internetin keskustelupalstat ovat pullollaan tarinoita, joissa synnytystä pelkäävä nainen on suorasukaisesti pakotettu alatiesynnytykseen. Rouhe kertoo kuulleensa vastaavista kokemuksista aiemmin paljon, mutta uskoo, että nykyään tällainen on jo harvinaista.

– Jonkin verran näitä asenteita voi olla vieläkin, hän kuitenkin sanoo.

Synnytyspelon hoito saattaa Rouheen mukaan silti joskus keskittyä liikaa sektion riskien listaamiseen. Tällöin herkkä potilas ei tule kuulluksi.

– Välillä varmasti on niinkin, että lähdetään liikaa kertomaan riskeistä. Lopulta äiti pelkää molempia synnytystapoja ja kokee, että hänet pakotettiin alatiesynnytykseen.

Rouhe huomauttaa, että toisaalta jotkut lääkärit antavat sektion hyvinkin helposti. Ensisijaisesti tarkoituksena on kuitenkin hoitaa pelkoa, jonka käsittely on Rouheen mukaan tärkeää, vaikka sektioon lopulta päädyttäisiinkin.

Keskoselle alatiesynnytys on tärkeä

Rouheen mukaan pelkosektio sovitaan pääsääntöisesti loppuraskauden aikana. Hän kertoo kuitenkin törmänneensä viime aikoina siihen, että raskaana oleva vaativat sektiolupausta kirjattavaksi ylös jo raskauden alkuvaiheessa.

Tämä on ongelmallista, sillä ennenaikaisesti käynnistyneessä synnytyksessä alatiesynnytyksen edut korostuvat. Sektiossa on hauraalle keskoselle merkittävät riskit.

– Kun puhutaan siitä, saako nainen valita synnytystavan, niin puhutaan lähes täysiaikaisesta tai täysiaikaisesta sikiöstä, Rouhe tähdentää.

– Ei voida luvata (raskaus)viikolla 20, että ihan milloin tahansa aina saa sektion.

Suurin osa synnytyksistä käynnistyy kuitenkin täysiaikaisina.

– Kerron aina, että mikäli loppuraskaudessa on edelleen toive synnyttää sektiolla, sen saa, Rouhe sanoo.

Lue myös: Seurantatutkimus selvittää, miten pikkukeskosena syntyneet voivat aikuisina – nuorilla aikuisilla havaittu terveyseroja, mutta suurin osa kokee itsensä terveiksi

Kaupungeissa pelätään enemmän

Pelkosektioita toivotaan Rouheen mukaan enemmän yliopistokaupungeissa ja etelässä kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hän arvelee syyksi tähän niin paikallisten ihmisten asenteet kuin hoitokäytännötkin.

Pienissä yksiköissä potilas saattaa saada yksilöllisempää palvelua, toisaalta suurissa yksiköissä etuna voi olla ryhmähoitojen laajempi tarjonta.

Osaston ylilääkäri Hanna Portimojärvi Lapin keskussairaalasta vahvistaa, että heillä pelkosektioita tehdään keskimäärin varsin vähän. Viimeisten kymmenen vuoden aikana niitä on tehty 4–13 kappaletta vuosittain, kun synnytyksien määrä on vaihdellut 859:stä 1 230:een. Vuonna 2018 pelkosektioiden määrässä tehtiin ennätys, kun niitä oli 1,5 prosenttia kaikista synnytyksistä.

– En vielä tämän perusteella puhuisi trendistä, Portimojärvi tähdentää.

Vuotta aiemmin vastaava luku oli vain 0,5 prosenttia.

Portimojärvi arvelee, että pohjoisessa suhtautuminen synnytykseen luonnollisena tapahtumana on ehkä säilynyt vahvemmin kuin etelässä. Lisäksi hän pitää pelkopoliklinikan toimintaa Lapissa hyvänä.

Sektiossa usein suuremmat riskit

Keisarileikkaukseen liittyy keskimäärin enemmän komplikaatioita kuin alatiesynnytykseen. Hanna Rouhe kertoo, että erityisesti verenvuodon, tulehduksien ja tukosten riski on sektiossa alatiesynnytystä suurempi. Näin siinäkin tapauksessa, että keisarileikkaus on ollut ennalta suunniteltu. Noin kymmenelle prosentille jää jonkinlaista kipua leikkauksen jälkeen.

– Usein sektiosta ajatellaan, että kaikki vain toipuvat, ja siinä ei ole mitään, Rouhe harmittelee.

Syntyvälle lapselle puolestaan voi leikkauksen seurauksena jäädä kohonnut riski muun muassa diabetekseen, allergiaan ja astmaan.

Lue myös: Ylipainoisten synnyttäjien määrä edelleen kasvussa – muun muassa keisarileikkaukseen joutumisen riski normaalipainoisia suurempi

Alatiesynnytyksen riskeihin sen sijaan lukeutuvat vauvan kannalta harvoin esiintyvä hapenpuute ja synnyttäjän kannalta muun muassa repeämät. Rouhe painottaa jälkimmäisten paranevan pääsääntöisesti hyvin.

Myös alatiesynnytyksestä saattaa jäädä kipuja, joskin harvemmin kuin keisarileikkauksen läpikäyneelle.

Osalle alatiesynnytys on myös henkisesti liian raskas esimerkiksi psyykkisten ongelmien vuoksi. Etenkin hoitamaton synnytyspelko altistaa komplikaatioille.

– Joidenkin pää ei kestä alatiesynnytyksen stressiä synnytyspelon hoidon jälkeenkään. Silloin sektio on parempi kuin alatiesynnytys, Rouhe kuvaa.