Yli 10 prosenttia suomalaisista synnyttäjistä on kokenut synnytyspelkoa. Diagnoosien määrä on ollut kasvusuuntainen.
Helmi Heinonen ja Tertti Tenhola kokivat kotinsa esikoisen syntymälle turvallisemmaksi ympäristöksi kuin sairaalaan.
– Luulen, että isoin syy, miksi ihmiset valitsevat synnyttää kotona on se, että pystyy vaikuttamaan siihen tunnelmaan ja tilanteeseen niin paljon enemmän kuin sairaalassa, Helmi kertoo.
Synnytyksessä Helmiä eniten huoletti, että kotoa joudutaan siirtymään sairaalaan.
– Siellä jännittää se, millainen hoitohenkilökunta on, kun en tunne heitä. Siihen liittyy vieläkin sellaista tuntematonta pelkoa, kertoo Helmi uusimmassa Asian ytimessä.doc -jaksossa.
Monet raskaana olevat jännittävät synnytystä, mutta jopa kymmenen prosenttia Suomessa synnyttäneistä on kokenut synnytyspelkoa.
– Synnytyspelosta puhutaan, kun jännitys tai pelko on niin voimakasta, että se vaikuttaa arkielämään, esimerkiksi yöuniin, kertoo kansanterveystieteen dosentti Reija Klemetti Huomenta Suomessa.
Syntyneiden lasten rekisteriin on kerätty vuodesta 2013 alkaen tietoa siitä, kuinka moni synnyttäjä on saanut diagnoosin synnytyspelosta.
Kun vielä vuonna 2013 diagnoosin oli saanut 4,5 prosenttia synnyttäneistä, oli luku vuonna 2023 12 prosenttia.
Lue myös: Helmi synnytti esikoisensa kotona ilman kipulääkkeitä: "Eläimetkin synnyttävät omassa pesässään"
Synnytyssairaalat negatiivisessa valossa medioissa
Osittain synnytyspelkodiagnoosien lisääntymistä voi lisätä se, että synnytyssairaaloiden tilanne on ollut paljon medioissa esillä negatiivisessa valossa, arvioi Hoitotyön tutkimussäätiön Hotusin tutkimusjohtaja Heidi Parisod.
– Myös aiemmat negatiiviset kokemukset sairaalaympäristöstä itsellä tai tutulla voivat osittain lisätä sairaaloihin liittyvää pelkoa.
Synnytyspelko voi liittyä myös synnytyskipuihin, ajatukseen siitä, ettei osaa synnyttää tai että vauvalle sattuu jotain.
Asian ytimessä.doc: Kotona syntynyt
Suunnitellut kotisynnytykset ovat Suomessa yleistyneet, vaikka yhteiskunta ei tue kotisynnytyksiä.
Helmille ja Tertille on ollut suhteen alusta asti selvää, että he haluavat saattaa esikoisensa maailmaan kodin rauhassa.
Dokumentissa seurataan parin synnytysmatkaa aina vauva-arjen kuulumisiin asti.
21:34
Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
Myös hallinnan tunteen menettäminen tai sairaalassa odottava tuntematon henkilökunta ja olosuhteet voivat olla pelon taustalla.
– Synnytyspelkoa voi kokea, vaikkei olisi vielä raskaanakaan. Voi olla, ettei uskalla sen takia tulla raskaaksi, Klemetti kertoo.
Lue myös: Lääkärit kertovat, miten ylipainon riskejä raskauden aikana voidaan vähentää
Parempia, yhtenäisiä hoitokäytänteitä saadaan vielä odottaa
Synnytyspelon hoitokäytänteet vaihtelevat Suomessa alueittain. Syynä tähän on kansallisen hoitosuosituksen puuttuminen.
– Tilanne asettaa raskaana olevat ja raskautta suunnittelevat eriarvoiseen asemaan, huomauttaa Parisod.
Esimerkiksi se, missä vaiheessa raskautta lähete synnytyspelkopolille annetaan, vaihtelee alueen mukaan.
Kun joillain alueilla lähetteen saa jo raskautta suunniteltaessa, voi lähetteen saaminen toisilla alueilla venyä pitkälle raskauden loppuvaiheille.
Lue myös: Iäkäskin siittiö voi saada aikaan onnistuneen raskauden – syy voi piillä munasolun "supervoimassa"
Kansallista synnytyspelon hoitosuositusta valmistellaan parhaillaan, mutta sen valmistumiseen menee vielä kahdesta kolmeen vuotta.
– Tavoitteena on, että synnytyspelko tunnistettaisiin paremmin, ammattilaiset saisivat koulutusta siihen ja kaikki synnytyspelkoa kokevat pääsisivät heille sopivaan hoitoon, Klemetti kertoo.
– Suomessa olisi hirveän tärkeä kehittää myös synnytysvalmennusta ja ottaa käytäntöön sairaalaan tutustuminen ennen synnytystä niilläkin alueilla, joissa se ei vielä ole käytäntönä. Se ehkäisisi ja vähentäisi pelkoa, kun paikka tulee tutuksi, Klemetti lisää.
Katso koko keskustelu: Synnytyspelko varjostaa raskautta – osataanko huolet huomioida?
10:40