Seurantatutkimus selvittää, miten pikkukeskosena syntyneet voivat aikuisina – nuorilla aikuisilla havaittu terveyseroja, mutta suurin osa kokee itsensä terveiksi

15 vuotta sitten alkanut tutkimus saa nyt jatkoa, kun samat osallistujat kutsutaan mukaan 35–40 vuoden iässä.

Pikkukeskosina ja täysiaikaisina syntyneiden välillä on havaittu aiemmissa tutkimuksissa terveyseroja, kun he ovat olleet nuoria aikuisia.

THL toteaa, että nyt tutkimuksesta saatu tieto auttaa kehittämään keskosten hoitoa ja seurantaa sekä pienentää keskosena syntymiseen mahdollisesti liittyviä aikuisiän terveysriskejä.

Tutkimus tehdään kansainvälisenä yhteistyönä. Norjassa tehdään vastaava selvitys samaan aikaan samoilla menetelmillä. Tutkijat käsittelevät Suomessa ja Norjassa kerättävää tietoa yhdessä, mikä parantaa tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta.

Valtaosa kokee olevansa terveitä

Seurantatutkimus selvittää aikuisiksi kasvaneiden pikkukeskosten terveydentilaa eri mittauksilla, kuten kehon rasvaprosentti, sokerirasituskoe ja keuhkojen toimintakoe. Selvitys luotaa myös heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Uusina alueina tutkimuksessa ovat yksityiskohtainen silmätutkimus ja liikunnallisten taitojen tutkimus.

Suurin osa pikkukeskosina syntyneistä kokee itsensä terveeksi ja viettää normaalia elämää. Hieman alle kymmeneksellä heistä on jokin keskosuuteen liittyvä sairaus tai vamma, joka vaikuttaa päivittäiseen toimintaan tai työkykyyn.

– Nyt tutkimme, miten terveys ja toimintakyky kehittyvät iän myötä. Lisääntyvätkö pikkukeskosten ja täysiaikaisten välillä havaitut erot vai tasoittuvatko ne? Myöhemmässä aikuisiässä, 35–40-vuotiaana, tehtävä uusintatutkimus on laatuaan ensimmäisiä maailmassa, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Eero Kajantie.

Hyvin pienipainoisena keskosena syntyneillä syntymäpaino on 1 500 grammaa tai pienempi.