Vauvalle elinikäiset vammat hapenpuutteesta, äidille virtsajohdinvauriot – tällaisia synnytysvahinkoja sairaaloissa sattuu Suomessa

4:42
Hapenpuute synnytyksessä voi aiheuttaa vauvalle vammat, jotka estävät myöhemmin koulunkäynnin ja työelämän.

Minkälaisia äidille tai vauvalle aiheutuvat synnytysvahingot ovat? Millaisia korvauksia niistä maksetaan? Synnytysvahingoista tehtiin viime vuonna huomattavasti normaalia enemmän korvausratkaisuja.

Korvauksia myönnettiin lähinnä alatiesynnytyksiin liittyen, kertoi MTV Uutiset maanantaina. Potilasvakuutuskeskus teki ratkaisuja alatiesynnytyksiin liittyen viime vuonna peräti 23 tapauksessa, kun edellisvuonna määrä oli 14.

Korvausratkaisujen kohonnut lukumäärä selittyy osaltaan sillä, että jo vuosi 2019 oli vilkas – osa tapauksista siirtyi käsiteltäväksi vuonna 2020. 

– Ratkaistujen tapausten määrä ja kasvu viime vuonna ei siis välttämättä kerro sitä, että silloin olisi juuri sattunut enemmän korvattavia potilasvahinkoja, huomauttaa Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen.

Vahinkoilmoituksen potilasvahingosta voi tehdä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon vahingosta.

Jopa satojentuhansien eurojen korvaukset

Korvausten määrä riippuu vahingon vakavuudesta: jos äiti tai lapsi on saanut nopeasti paranevia pienempiä vammoja, korvaukset kivusta, särystä ja hoitokuluista voivat olla muutamia satasia.

Vauvan hapenpuute synnytyksessä voi johtaa jopa cp-vammaan. Jos vammautuminen estää myöhemmin koulunkäynnin, opiskelun ja työelämän, korvaussumma voi olla useita satojatuhansia euroja. Näissä tapauksissa korvausta tulee kivun, säryn ja hoitokulujen lisäksi pysyvästä haitasta ja ansionmenetyksistä.

– Onneksi nämä tapaukset ovat hyvin harvinaisia., sanoo korvauspäällikkö Elina Muukkonen. 

Äitien osalta tavallisia vammoja ovat virtsajohdinvauriot. 

Potilasvakuutuskeskus ei anna tietoja vuositasolla maksetuista korvaussummista, sillä vuosien korvausmäärät eivät ole vertailtavissa luotettavasti.

– Korvauksia maksetaan joissakin tapauksissa vuosien tai vuosikymmenten ajan. Siksi korvaussummat muuttuvat koko ajan, perustelee Muukkonen käytäntöä.

Myöskään sairaalakohtaisia tietoja synnytysvahingoista Potilasvakutuuskeskus ei anna julkisuuteen. Keskus kuitenkin toimitti MTV Uutisten pyynnöstä tietoja siitä, millaisia sairaaloissa tapahtuneet synnytysvahingot ovat olleet.  

VAHINKOILMOITUKSET SYNNYTYKSISTÄ


Sektiot eli keisarileikkaukset

– synnytyksen hoidossa ei ole valittu sektiota, vaikka sille olisi ollut toivetta

– normaali alatiesynnytys on pitkittynyt ja sektioon on päädytty liian myöhäisessä vaiheessa

– sektiohaavan tekemisessä on tullut repeämiä tai reikiä, esimerkiksi virtsajohdinvaurio, jota ei ole huomattu ja korjattu

– sektiohaava on infektoitunut ja vaatinut hoitoa


Imukuppisynnytykset

– lapsen hartiat jäävät synnytyksessä kiinni ja tässä tulee lapselle solisluun murtuma tai hermovaurio yläraajaan

– imukuppiavusteissa synnytyksessä äidille tulevat repeämät ja niiden hoito


Alatiesynnytykset

– synnytyksen käynnistämisen liittyvät kysymykset

– puutteellinen synnytyskivun hoito

– synnytyksen pitkittyminen ja viiveet sektioon päätymisessä

– sikiön sykekäyrän seuraaminen ja sikiön mahdollisen hapenpuutteen havaitseminen

– ennen synnytystä tehtävät sikiön painon arvioinnit, kun lapsi on syntyessään ollutkin yleensä huomattavasti arvioitua suurempi

– synnytyksessä tulevien äidin repeämien hoito

– synnytyksen jälkihoito: kohtuun jää istukan paloja, jotka joudutaan myöhemmin poistamaan.

– synnytyksen jälkeiset äidin infektiot

– perhe kokee, että kohtelu synnytyksen hoidossa ei ole ollut asianmukaista


Raskauden seuranta

– raskauden seurannan eri vaiheisiin liittyvät vahinkoilmoitukset: esimerkiksi olisi tullut tihentää kontrolleja tai ohjata äiti sairaalaseurantaan

– synnytyspelon hoito


Lähde: Potilasvakuutuskeskus

Tapahtuneiden synnytysvahinkojen ja MTV Uutiset kertoi maanantaina, kuinka kätilöillä on alkanut mitta täyttyä työoloihinsa Helsingissä ja Espoossa. Kymmenkunta Naistenklinikan ja Jorvin noin 200 synnytys- ja päivystysosastojen vakituisesta kätilöstä irtisanoutuu vuosittain. 

Voivatko kätilöiden vaihtuvuus ja kiire lisätä synnytysvahinkoja? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin synnytysten ja päivystoiminnan linjajohtaja Aydin Tekay ei ainakaan vielä ole huolissaan.

– Hallitun vaihtuvuuden kanssa pärjätään hyvin. Se on meillä ollut kautta aikojen viiden prosentin luokkaa. Sama koskee kiirettä. Synnytystoiminta on päivystysluonteinen toiminta, johon liittyy hetkellisiä kiireitä.

– Niin kauan kuin tämä on hallinnassa, tullaan toimeen, mutta jos vaihtuvuusluvut lisääntyvät hallitsemattomasti tai kiireestä tulee normi, voi tulla ongelmia, myöntää Tekay. 

Suomi on pitkään ollut maailman parhaimmistoa synnytysvahinkojen ja lapsikuolleisuuden pienuudessa.

Katso videolta HUSin Aydin Tekayn haastattelu synnytysvahingoista!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja