Move!-tutkimuksen tulosten mukaan lasten ja nuorten toimintakyvyssä on muutoksia asuinalueen mukaan, lisäksi sukupuolten väliset erot ovat nähtävissä.
Move!-tutkimuksella mitattiin koululaisten kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
– Kun siirrytään 5.-luokalta 8.-luokkaan, niin tytöillä siinä tulee isompi pudotus toimintakyvyssä kuin pojilla, kertoo Jyväskylän yliopiston kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi.
Muutos tyttöjen toimintakyvyssä tapahtuu siis siirtymisvaiheessa alakoulusta yläkouluun. Sukupuolten välisen eron taustalla voi olla monia tekijöitä.
– Onko liikkumisympäristössä, elinympäristössä tai harrastepuolella sellaisia tekijöitä, jotka enemmän vetoavat poikiin, Huhtaniemi pohtii.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari arvioi, että kouluympäristössä pojat saattavat löytää enemmän mielekkäitä liikkumisen muotoja. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset pelit.
Lue myös: Koululaisten toimintakyvyssä on eroja asuinalueen mukaan – alueelliset erot syntyneet "salakavalasti"
Tulevaisuuden näkymät synkät
Mikäli lasten ja nuorten liikkuvuuteen liittyvät mittaustulokset eivät vuosien edetessä parane, yksilötasolla haasteita voi Huhtaniemen mukaan tulla työkyvylle ja opiskelupaikkojen löytämiselle.
Vasankarin varoittaa, että asiasta saattaa tulla myös koko yhteiskunnan ongelma.
– Jos emme kykene kääntämään käyriä riittävän nopeasti, niin vuonna 2040 meillä ei ole käytännössä enää 50-vuotiasta hyväkuntoista työntekijää, Vasankari kertoo.
Tällaisessa tilanteessa olisi tiedossa valtavia muutoksia yhteiskuntaan, monella eri tasolla.
– Miten käy poliisille, pelastuslaitokselle, rajavartiolle ja armeijalle? Me olemme hukassa. Jos emme tee tälle jotain, niin suomalainen hyvinvointi sakkaa aika vahvasti, Vasankari toteaa.