Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat viides- ja kahdeksasluokkalaiset lapset ja nuoret ovat paremmassa fyysisessä kunnossa kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvat. Taajaan asuttujen kuntien lasten ja nuorten kunto asettuu näiden väliin.
Tiedot selviävät vuoden 2022 Move!-mittauksista, joilla on selvitetty viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysistä toimintakykyä.
Tämän vuoden tulosten mukaan poikien fyysinen kunto on tyttöjä parempi kaupungeissa. Maaseutumaisissa kunnissa tyttöjen kunto on poikia parempi. Vuosien 2016–2022 keskiarvoa katsottaessa tyttöjen kunto on poikia parempi sekä kaupungeissa että maaseudulla.
Alueellisia eroja voi selittää muun muassa se, että kaupungeissa on enemmän liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksia oppilaiden lähiympäristössä kuin maaseudulla, sanoo Move!-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Valtion liikuntaneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tiedotteessa.
– Lisäksi maaseudulla on monesti pitkät etäisyydet koulu- ja harrastuspaikkoihin, mikä aiheuttaa paljon autossa istumista, Huhtiniemi sanoo.
Valtakunnallinen tilanne pysynyt viime vuoden tasolla
Move!-mittaukset ovat osa viides- ja kahdeksasluokkalaisten liikunnan opetusta. Tämän syksyn valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin noin 107 000 oppilaan mittaustulokset. Tutkimuksessa mitataan sitä, kuinka suurella osalla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.
Valtakunnallisesti noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa jaksamista. Hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä eroja. Länsi-Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat sekä viides- että kahdeksasluokkalaisilla tytöillä ja pojilla valtakunnallisia tuloksia parempia. Helsingin kokonaistulokset olivat erityisesti poikien osalta merkittävästi valtakunnallisia tuloksia parempia, tiedotteessa todetaan.
Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden tulokset ovat sekä viides- että kahdeksasluokkalaisilla tytöillä ja pojilla koko maan tuloksia heikompia. Kainuun viidesluokkalaisista pojista ja Keski-Pohjanmaan kahdeksasluokkalaisista tytöistä yli puolet on kunnossa, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista.
Valtakunnallinen tilanne on pysynyt viime vuoden tasolla, ja muutokset edelliseen vuoteen ovat pieniä.
Lue myös: Onko tytöillä ja pojilla samanlaiset mahdollisuudet koululiikunnassa? "En mä voi ku mä oon tyttö" – tätä mieltä ovat liikunnanopettajat
Heikentyneellä toimintakyvyllä pitkät vaikutukset
Tutkimuksen tekijöiden mukaan tulokset kertovat lasten ja nuorten elintapojen sekä yhteiskunnan muutoksesta. Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja fyysisesti passiivinen aika kasvanut, mikä on heikentänyt lasten ja nuorten toimintakykyä.
– Lasten ja nuorten toimintakyvyn haasteet heijastuvat myöhemmin muun muassa sairastavuuteen ja sairauspoissaoloihin, eläköitymiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, toteaa UKK-instituutin johtaja, lääkäri Tommi Vasankari tiedotteessa.
Tutkijat muistuttavat, että jatkossa lasten fyysisen kunnon kannalta keskeiset toimijat työskentelevät eri organisaatioissa: opettajat työskentelevät kunnissa, ja kouluterveydenhuollon ammattilaiset siirtyvät hyvinvointialueille. Jatkossa on tärkeää varmistaa toimiva yhteistyö hyvinvointialueiden ja kuntien välillä, tiedotteessa todetaan.