Julkisen terveydenhuollon kriisiytyminen on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, jossa huolta herättää se, pääseekö hoitoon tarpeeksi ajoissa. Sylvi-Helena Kaarela joutui elämään päiväkausia epätietoisuudessa syntymättömän lapsensa kohtalosta.
Vihantilainen Sylvi-Helena Kaarela, 30, on kokenut käytännössä, mitä julkisen terveydenhuollon ylikuormitus ja henkilöstöpula saavat aikaan.
– Odotamme mieheni kanssa esikoista ja 1. toukokuuta minulla alkoi verinen vuoto, joka keskiviikkona yltyi ja mukana tuli hyytymiä. Torstaina aloin tuntea kovien kuukautiskipujen kaltaisia kipuja ja sairaanhoitajana työskentelevä siskoni käski minut päivystykseen.
Ilta päättyi Raahen terveyskeskukseen, jossa Sylvi-Helenalta otettiin verikokeet ja tehtiin ultraäänitutkimus, joiden mukaan lapsella oli kaikki hyvin.
Lue myös: MTV:n selvitys: Hoitotakuu levisi käsiin yliopistosairaaloissa – "Yli maksimiajan odottamaan joutuvien potilaiden määrä on pahimmillaan kymmenkertaistunut"
Sitten seuraavan viikon tiistaina 9.5.2023 tehdyssä Vihannin neuvolan terveystarkastuksessa lääkäri ei enää löytänytkään vauvan sydänääniä dopplerilla. Vaikka vauvan voinnista ei ollut tietoa, laitettiin Kaarela kotiin odottamaan tarkempia tutkimuksia.
– Lääkäri kertoi laittaneensa minulle lähetteen Raahen sairaalaan lisätutkimuksiin, jossa tutkittaisiin, onko vauvalla kaikki kunnossa.
Myöhemmin Kaarelalle selvisi, että doppleriin olikin tarttunut pieni näyte sydänääntä, mikä riitti lääkärille tiedoksi vauvan voinnista. Tätä pariskunnalle ei tilanteessa kerrottu eikä myöskään sitä, että jatkotutkimus määrättiin äidin terveydentilan vuoksi. Asia selvisi vasta paljon myöhemmin, kun terveydenhoitaja kävi läpi Kaarelan tietoja.
Pariskunta jäi siihen uskoon, että lähete tehtiin vauvan tilanteen selvitämiseksi.
Kutsua jatkotarkastukseen ei koskaan tullut
Kului viikko, eikä aikaa jatkotutkimuksiin kuulunut.
– Soitin Raaheen ja sieltä kerrottiin, että heillä on vaikea resurssipula, jonka vuoksi lähetteeni on laitettu Ouluun.
Kun tarkastusaikaa ei alkanut kuulua Oulustakaan, päätti Kaarelan mies lopulta, etteivät he enää jäisi odottamaan.
Pariskunta ajoi Ouluun yksityiselle klinikalle selvittämään olisiko heidän syntymätön lapsensa enää hengissä.
Siinä vaiheessa pariskunta oli odottanut kutsua jatkotutkimuksiin julkiseen terveydenhuoltoon jo kahdeksan päivää sen jälkeen, kun vauvan sydänääniä ei ollut heidän tietonsa mukaan löydetty.
Kuka saa hoitoa, kun tekijöitä ei riitä?
Ammattijärjestö Tehyssä hoitajien työvoimapulaan liittyvät ongelmat ovat tuttuja.
Tehyn työvoimapoliittisen asiantuntijan Mervi Flinkmanin mukaan monet lähi- ja sairaanhoitajat kokevat työnsä kuormittavana.
– Kun työtä on enemmän kuin tekijöitä, kiire on jatkuvaa. Tulee stressiä siitä, että tehtyäsi yhden tehtävän, toinen jää tekemättä. Moni potilas tarvitsee hoitoa yhtä aikaa, kenet hoidan ensin? Flinkman luettelee.
Lue lisäksi: Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonottaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa
Flinkmanin mukaan on olemassa myös paljon tutkimusnäyttöä siitä, että kun henkilökuntaa on liian vähän, potilaskuolleisuuden ja hoitovirheiden riski kasvaa.
– Voi olla niin, että osastohoidossa tai päivystyksessä olevan potilaan voinnissa tapahtuviin muutoksiin ei ehditä reagoimaan riittävän nopeasti. Eivät potilaat välttämättä itse pysty pyytämään apua.
Hoitajapula heijastuu myös siinä, että hoitoon tai leikkauksiin pääsy viivästyy.
– Ja kun hoitoon pääsy pitkittyy, niin vaivat hankaloituvat sinä aikana.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohden johtajaylihoitaja Merja Meriläinen kertoo, että Pohjois-Suomessa hoitajatarve vaihtelee alueittain ja toiminnoittain.
– Pohteen alueella vaikein tilanne on Oulun eteläisellä alueella ja Rannikolla erityisesti ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä ja kotihoidossa, hän kertoo.
– Se näkyy avoimina vakansseina, sijaisten rekrytointihaasteina ja henkilökunnan liikkuvuutena. Olemme esimerkiksi joutuneet vähentämään sairaansijoja ja leikkaussaleja. Tietysti tilanne myös kuormittaa henkilökuntaa ja esihenkilöitä
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
KATSO MYÖS VIDEO: Ratkaisisko ulkomaalainen työvoima hoitajapulan? Haastattelussa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Husin hallintoylihoitaja Marja Renholm
6:00
"Tuntuu väärältä ja hirvittää"
Oulun yksityisellä neuvolapalveluihin erikoistuneella klinikalla Kaarelat saivat helpotuksekseen hyviä uutisia.
– Vauvalla oli kaikki hyvin ja hän oli viikkoihin nähden isokokoinen, Kaarela kertoo.
– Tällaisissa tapauksissa näin pitkä odotusaika on mielestäni kohtuuton, mutta jos ei ole tekijöitä, niin sitten ei ole. Onneksi meillä oli mahdollisuus käydä yksityisellä, mutta he, joilla sitä mahdollisuutta ei ole, jäävät sitten kokonaan ilman hoitoa varmaan.
Kaarelan kohdalla selvisi vasta myöhemmin, että tilanteeseen liittyi useita informaatiokatkoksia heidän suuntaansa. Ammattilaiset ovat pahoitelleet heille sitä, että esikoista odottava perhe on joutunut elämään epätietoisuudessa.
Lue vielä: Lääkäriin pääsy hidastui tänä keväänä – syitä esimerkiksi sote-uudistus ja tiimimalli
Yksityisellä klinikalla käynti ei ollut taloudellisesti haasteetonta Kaareloillekaan, sillä Sylvi-Helena on määräaikaisella eläkkeellä ja ainoastaan hänen miehensä käy töissä.
– Tuntuu väärältä, kun Suomessa kuitenkin maksetaan aika paljon veroja ja sillä pitäisi nimenomaan kattaa terveyspalvelut. Sitten käykin näin, että joutuu omakustanteisesti käymään hoidossa.
Tehy on tarjonnut hoitajapulan yhdeksi ratkaisuksi rahaa.
– Maksettaisiin hoitajille sellaista palkkaa, että se vastaa työn vaativuutta. Lääkäripulaa on ratkottu rahalla, miksi samaa ei tehtäisi hoitajien suhteen? Hoitajia pitäisi kohdella niin, että he haluavat pysyä alalla. Jokaisesta hoitajasta kannattaisi pitää kiinni, Flinkman sanoo.
– Jo sellaisella pääsisi eteenpäin, että työntekijöitä arvostettaisiin.
Pohden johtajaylihoitaja Meriläinen näkee, että poistamalla hoitajilta ei-hoidollisia tehtäviä tilanne paranisi.
–Lisäksi hoitajien uramahdollisuuksista tulee huolehtia ja palkkauksen tulisi tukea tätä. Tarvitsemme myös kansainvälisen rekrytoinnin kautta lisää henkilökuntaa mutta Suomi kilpailee näistä tekijöistä muiden kehittyneiden maiden kanssa. Hoitajapula on laaja ilmiö.
Luotto tulevaan ja synnytykseen rapissut
Flinkman myöntää suoraan, että hoitoalan tilanne turhauttaa.
– Varmasti monella suomalaisella on luottamus alkanut rapautumaan sote-palveluja kohtaan. Alamme olla tilanteessa, että kaikille ei voida riittäviä palveluita tuottaa.
Itsekin sairaanhoitajana työskennellyt Flinkman sanoo ammatin ja alan olevan maailman ihanin ja tärkeä.
– Mutta palkkaus ja työolot, niissä olisi paljon parannettavaa.
Pohden Meriläinen ymmärtää, että tilanne huolettaa kansalaisia, mutta myös ammattilaisia.
– Kuormittavassa tilanteessa riski virheisiin tietysti kasvaa. Haittatapahtumatilanteista pitää tehdä ilmoitus, jotta työyhteisössä esimiesten johdolla päästään pureutumaan tilanteeseen ja miettimään, kuinka vastaavaa voidaan jatkossa välttää.
Sylvi-Helena Kaarelalle eläminen epätietoisuudessa jätti hänet varpailleen odottamaan synnytystä.
– Kyllä se on oman pelon tuo, kun mulla on vielä se tilanne, että on suunniteltu sektiota. Mitä sitten käy, jos kaikki toimipisteet ovat tukossa, kun pitäisi päästä sektioon. Ei nämä kokemukset luo luottoa tulevaan.