Vain noin puolet ihmisistä pääsi tänä keväänä kiireettömän avosairaanhoidon lääkäriin viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti. Hoitoon pääsyssä on myös suuria alueellisia eroja.
Vielä viime vuoden syksynä lääkärikäynnille pääsi alle viikossa vielä 60 prosenttia ihmisistä.
Alle viikossa avosairaanhoidon lääkäriin pääsi vain 49 prosenttia suomalaisista. Alle kahdessa viikossa lääkäriin pääsi jo hieman yli 60 prosenttia.
Yli viidennes joutui odottamaan kahdesta viikosta kuukauteen ja hieman alle viidennes yli kuukauden.
Hoitojonojen piteneminen johtuu THL kehittämispäällikkö Kaisa Möllärin mukaan useista eri syistä. Taustalla on esimerkiksi vuoden alussa tehty sote-uudistus.
– Tämä oli suuri muutos, joka näkyy myös hoitoon pääsyssä, Mölläri sanoo STT:n haastattelussa.
Lue myös: Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonottaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa – "Meillä ei ole tarpeeksi henkilöresursseja purkamaan hoitojonoja"
Kaikki eivät mene enää suoraan lääkäriin
Yksi merkittävä syy lääkäriin pääsemisen hidastumisessa on Möllärin mukaan myös terveydenhuollon toimintatavan muutos.
– On menty vuodesta 2021 lähtien kohti tiimimallia, jossa hoitaja ottaa asiakkaan ensin vastaan joko digitaalisesti tai puhelimitse. Kaikki eivät mene enää suoraan lääkäriin.
Ihmiset pääsevät THL raportin mukaan selvästi nopeammin sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle kuin lääkäriin. Noin 90 prosenttia käynneistä sairaan- ja terveydenhoitajan luona toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Lue myös: Valvonta paljasti HUS:ssa monia puutteita – Apotin käyttö ja lääkehoito korjausta vaativien joukossa
Lääkärikäynnit ovat muuttuneet Möllärin mukaan samalla enemmän konsultoiviksi. Vuonna 2018 fyysisiä lääkärikäyntejä oli vielä noin 3,5 miljoonaa, kun viime vuonna niitä oli enää vain noin 2,5 miljoonaa. Samalla lääkäreiden tekemät konsultaatiot muiden ammattihenkilöiden kanssa olivat kasvaneet noin 1,5 miljoonaan.
Lääkäriin pääsemisen hidastumisessa ovat Möllärin mukaan taustalla myös terveydenhuollon resurssien puute, potilasmäärät ja muutokset potilasjärjestelmissä.
Huonoin tilanne Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella
Avosairaanhoidon kiireettömien lääkärikäyntien odotusajoissa on eroja eri aluehallintovirastojen (avi) alueiden välillä.
Esimerkiksi Etelä-Suomen avin alueella noin 54 prosenttia pääsi tänä keväänä alle viikossa lääkäriin hoidon tarpeen arvioinnista, kun taas Lounais-Suomen avin alueella pääsi lääkäriin samassa ajassa vain hieman yli 40 prosenttia.
Erojen taustalla voivat Möllärin mukaan olla alueiden erilaiset väestöpohjat.
– Väestöllä on erilaisia tarpeita, ja toisilla alueilla on käyttäjiä enemmän, Mölläri sanoo.
Lue myös: HUS vastaa: Miksi niin harva suosittelee työnantajaansa – "hoitohenkilöstö on kovilla ja hoitovelkaa on paljon"
Hoitoon pääsyä odotettiin eniten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Pohjois-Suomen avin alueella. Siellä vain reilu kolmannes pääsi avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Kaksi viikkoa tai sitä pidempään joutui Pohjois-Suomen avin alueella odottamaan yli puolet. Viisi prosenttia joutui odottamaan lääkäriin pääsyä yli kolme kuukautta.
Pohjois-Suomen avin tilanne on ollut Möllärin mukaan THL:n tiedossa. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miksi juuri tämän alueen tilanne on muita huonompi.
– Sitä joutuu varmaan kysymään suoraan heiltä itseltään.
Pitkät jonot kiireettömään hammaslääkäriin
Hieman yli neljä viidestä pääsi hammaslääkärin kiireettömälle käynnille kolmen kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Neljän kuukauden sisällä hammaslääkäriin pääsi jo lähes 90 prosenttia.
Lue myös: Jo puolella lapsista on yksityinen sairausvakuutus
Noin viisi prosenttia joutui kuitenkin odottamaan yli puoli vuotta kiireettömään hammaslääkäriin pääsemistä. Hammashuollossa on ollut Möllärin mukaan jo aikaisemmin pitkiä jonoja. Vaikka hoitovelkaa on korjattu, tilanteessa on yhä hoitamista.
– Itse näen hoitoon pääsyn tilanteen huonompana tuolla suun terveydenhuollon puolella, Mölläri sanoo.
THL on koostanut raportin sen Avohilmo-hoitoilmoitusjärjestelmästä saaduilla tiedoilla.
