Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonottaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa
Yli 20 000 ihmistä oli odottanut yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä viime vuoden lopulla.Esko Jämsä
Julkaistu 12.04.2023 09:09
MTV UUTISET – STT
Yli puoli vuotta odottaneiden määrä nousi yli 20 000 ihmiseen. Pohjois-Karjalassa osuus on jo yli neljännes kaikista jonossa olevista.
Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon odottaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot.
Yli 20 000 ihmistä oli odottanut yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä viime vuoden lopulla. Tämä oli noin 12,7 prosenttia kaikista kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonossa olevista. Vuosi aiemmin yli puoli vuotta odottaneita oli noin 10 800 potilasta, mikä oli 6,8 prosenttia kaikista jonossa olleista.
Kasvu on ollut THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuomisen mukaan merkittävää.
– Onhan se aikamoista, kun miettii, että kiireettömän erikoissairaanhoidon jonossa on se vähän yli 160 000 ihmistä. Heistä yli 12 prosenttia on joutunut odottamaan yli puoli vuotta, Tuominen sanoo STT:n haastattelussa.
Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä on kasvanut vuodesta 2019 lähtien. Tuolloin heitä oli vain runsaat 3 000, THL kertoo tiedotteessaan.
Myös 3–6 kuukautta hoitoa odottaneiden määrä on Tuomisen mukaan kasvanut.
Noin viidennes on odottanut yli puoli vuotta Hus-alueella
Erot sairaanhoitopiirien jonojen välillä ovat merkittäviä.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) noin viidennes kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonossa olevista oli odottanut yli puoli vuotta. Heidän määränsä oli yli kaksinkertaistunut vuodessa.
Tilanne on tällä hetkellä kaikkein raskain Pohjois-Karjalassa, jossa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonossa olevista yli neljännes oli odottanut yli puoli vuotta. Heidän osuutensa oli yli kolminkertaistunut edellisvuodesta, jolloin yli puoli vuotta odottavien osuus oli vain noin seitsemän prosenttia.
Lähes yhtä vaikea tilanne oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa yli puoli vuotta odottaneiden osuus oli noussut noin 23 prosenttiin.
Toisaalta joissakin sairaanhoitopiireissä yli puoli vuotta jonottaneiden osuus on maltillisempi. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä osuus oli viime vuoden lopulla vain noin prosentin kaikista jonossa olevista.
Yli puoli vuotta odottaneiden osuus oli laskenut vain Kymenlaakson, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä osuus oli pysynyt lähes ennallaan.
Sairaanhoitopiirit lakkautettiin vuodenvaihteessa ja niiden tehtävät siirtyivät uusille hyvinvointialueille.
Jonot tekonivel- ja kaihileikkauksiin kasvaneet huomattavasti
Yksi merkittävä syy yli puoli vuotta kiireettömään sairaanhoitoon odottaneiden määrän kasvussa on Tuomisen mukaan resurssipula.
– Meillä ei ole ollut tarpeeksi henkilöstöresursseja purkamaan hoitojonoa. Myös tiloista on ollut pulaa, Tuominen sanoo.
Tilanteeseen vaikuttaa Tuomisen mukaan myös yhä koronapandemia. Se on näkynyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien kyvyssä vastaanottaa potilaita.
Hoitojonot eivät ole kasvaneet tasaisesti kaikilla erikoissairaanhoidon aloilla. Esimerkiksi polven ja lonkan tekonivelleikkausten jonot ovat kasvaneet Tuomisen mukaan merkittävästi. Samoin jonot kaihileikkauksiin ovat kasvaneet.
– Siinä on paljon hommia, jotta saadaan näitä jonoja hoidettua.
Sen sijaan esimerkiksi yli kolme kuukautta odottaneiden alle 23-vuotiaiden mielenterveysasiakkaiden määrä on pysynyt lähes ennallaan.
Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on laskussa
Vaikka yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoon jonottaneiden määrä on kasvanut, on erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä edelleen pienempi kuin ennen koronapandemiaa.
Vuoden 2022 lopussa lähetteitä oli yli 50 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Laskua on ollut noin neljä prosenttia.
Vaikka lähetteiden määrä on laskenut, ei se Tuomisen mukaan tarkoita, että erikoissairaanhoitoa tarvitsevia ihmisiä olisi vähemmän.
– Ihmiset eivät ole uskaltaneet hakeutua hoitoon. Tämä ilmiö on näkynyt Suomessa koronaepidemian alkamisesta lähtien, Tuominen sanoo.
Hoitojonojen purkuun tarvitaan lisää henkilöstöresursseja
Jokaisella hyvinvointialueella on Tuomisen mukaan omat suunnitelmansa, miten hoitojonoja puretaan.
– Keinot ovat vaihtelevia, mutta ne vaativat varmasti lisää henkilöstö- ja tilaresursseja.
Näitä lisäresursseja voi olla vaikea saada, sillä seuraava hallitus leikkaa todennäköisesti julkisesta taloudesta. Eduskuntavaalit voittanut kokoomus on aiemmin kertonut tavoitteekseen tasapainottaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla kuluvan vaalikauden aikana.
Tuominen arvioi, että mahdolliset säästötoimenpiteet eivät tulisi koskemaan hoitojonojen purkamista.
– Pitää pystyä tehostamaan muita prosesseja kuin antaa mahdollisten säästöjen vaikuttaa potilastyöhön, Tuominen sanoo.
Mahdollisia säästöjä voisi syntyä esimerkiksi uusista tavoista toteuttaa terveydenhuoltoa. Tuominen nostaa esimerkiksi nuorille suunnatun, verkossa tapahtuvan mielenterveystyön, joka on otettu hänen mukaansa hyvin vastaan.
