Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskeleva Suvi Lundmark pitää koulujen avaamista monen lapsen pelastuksena. Koronaepidemia on herättänyt lastensuojelu- ja opetushenkilökunnassa huolta lapsista, jotka ovat koulujen sulkemisen aikaan jääneet kurjien kotiolojen vangeiksi. Lundmarkilla köyhyydestä omakohtaista kokemusta, josta hän kertoo MTV Uutisten haastattelussa.
Koronaepidemian aikana lastensuojeluilmoitukset ovat laskeneet monessa suuressa kaupungissa ja vastaavasti poliisin kotihälytystehtävät nousseet.
Syynä ilmoitusten laskuun on, että lasten kontaktit luottettaviin aikuisiin kouluissa ja harrastuksissa ovat minimoituneet etäopetuksen ja eristyksen aikana. Kukaan ei siis ole tekemässä ilmoituksia, koska ongelmat jäävät kotien seinien sisään.
Opettajat toivoivat, ettei kouluja enää avattaisi kahdeksi jäljellä olevaksi viikoksi, mutta terveysviranomaisten mukaan lasten rooli viruksen levittämisessä on kuitenkin vähäinen.
Lue myös: "Minun lasteni kustannuksella ei leikitä venäläistä rulettia" – vanhemmat kertovat, miksi heidän lapsensa jäävät kotiin, kun lähiopetus taas alkaa
Peruskoulut avautuvat, vaikka koronaepidemia ei ole hävinnyt minnekään – opetusala pohtii, miten järjestetään aineopetus, mistä löydetään tilat ja kuinka moni kouluun palaa
Koulu on turvallinen paikka
Rauman Opettajankoulutuslaitoksella varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskeleva, myös lastenohjaajan koulutuksen saanut Suvi Lundmark, 28, on seurannut koulujen avaamista koskevaa keskustelua osittain huolestuneena.
Lundmark halusi omien kokemustensa nojalla tuoda ilmi koululaitoksen tärkeyden Suomessa ja teki aiheen tiimoilta runsasta somekeskustelua herättäneen ulostulon yhteisöpalvelu Twitterissä.
Lundmark oli lapsena sosiaalihuollon asiakas. Lapsuudenkodissa elettiin toimeentulotuen turvin.
Koulu näyttäytyi hänelle turvallisena paikkana, "lintsailusta ja kiusaamisesta huolimatta", mutta sen Lundmark ymmärsi vasta myöhemmin aikuisiällä.
"Koulussa sai ruokaa ja olla rauhassa"
Lundmarkin lapsuudenkodista ei uupunut rakkautta tai huolenpitoa, mutta esimerkiksi kodin toimeentulo-ongelmien vuoksi koulun tarjoamalla tuella oli suuri merkitys hänen elämäänsä.
– Siellä sai ruokaa ja useimmiten siellä sai olla rauhassa. Kaikki ei näy ulospäin, edes ammattilaisille. Koulu ja päiväkoti voivat olla monelle se ainoa turvallinen paikka, Lundmark kirjoittaa tviiteissään.
– Kotona ei uskaltanut ottaa paljoa ruokaa, jotta riittäisi kaikille. Hylamaidon jätin isoveljelle. Oli opetettu että kasvava poika tarvitsee maitoa luustoaan varten.
– Luulen, että ne muutamat kannustavat ja lämmöllä kohdanneet opettajat ja kouluruoka oli ne avainsanat. Muutama ystävä ja ala-asteella eräs kouluavustaja tsemppasivat, kun tuntui ettei ois jaksanu käydä koulussa.
Lundmarkin mielestä koulujen avaaminen toukokuun puolivälissä on oikea ratkaisu, koska paluu pulpetin ääreen voi kohentaa merkittävästi monen lapsen hyvinvointia.
Lue myös: Ryyppäämistä aamusta iltaan lasten kanssa: HS-kysely paljasti koronaeristyksen karmeuden päihdeperheissä – "Vanhempi hyppii humalassa tietokoneen edessä etätunnin aikana"
Lapsille turvapaikka pariksi viikoksi
Kasvatusalan ammattilaisen näkökulmasta hän toivoo, että vastarinnan ja kyseenalaistuksen sijaan vanhemmat luottaisivat terveysasiantijoiden ja hallituksen arviointikykyyn koulujen avaamisesta.
Koulut avataan 14. toukokuuta alkaen eli ensi viikon keskiviikkona. Kevätjuhlia ei järjestetä.
– Uskon, että asiantuntijoiden päätöksellä on tehty paras mahdollinen päätös koulujen avaamisen suhteen. Monelle lapselle koulujen aukeamisella on suuri merkitys, ja isoissa päätöksissä pitääkin mennä heikoimmassa asemassa olevien mukaan. Voi mennä vielä pitkälle kesään, ennenkuin lapset voivat palata esimerkiksi harrastusten pariin.
– Nyt tarjolla on vielä pariksi viikoksi paikka, jossa saa ruokaa ja tavata turvallisia aikuiskontakteja, Lundmark sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Lue myös: Päivi-äidin piina: Huostaanotto-oikeudenkäynti peruttiin koronan vuoksi – "Odotukseni olivat niin korkealla, että saisin pojan takaisin"
Keskustelu junnaa
Lasten hyvinvointia koskeva yhteiskunnallinen keskustelu pyörii hänen mielestään tarpeettoman paljon niin sanotusti huonon vanhemmuuden, huostaanottojen ja lastensuojeluilmoitusten ympärillä.
– Kyse ei aina ole huonoista vanhemmista, vaan kodeissa voi olla joinakin ajanjaksoina masennusta, sairauksia ja rahanpuutetta. Monella vanhemmalla menevät koronan takia työt alta ja perheet elävät taloudellisessa ahdingossa. Tukirahojen saamiseen voi mennä pitkiäkin aikoja.
– Tällaisena poikkeuksellisena yhteiskunnallisena aikana moni vanhempi joutuu kamppailemaan oman jaksamisen ja lapsista huolehtimisen välillä, tuleva varhaiskasvatuksenopettaja pohtii.
Lundmarkilla itsellään on 1- ja 6-vuotiaat lapset. Viime kuukaudet hän on keskittynyt viimeistelemään yliopiston kevätlukukauden kursseja ja hoitamaan lapsia kotoa käsin.
– Koulujen avaaminen on myös viesti siitä, että kyllä elämä tästä normalisoituu, vaikka vielä siltä ei tuntuisi.