Suomessa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmista puhutaan liian diagnoosi- ja lääkintäkeskeisesti, katsoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Tiistaina julkaistavassa lapsiasiavaltuutetun viime vuoden vuosikertomuksessa yhteiskunnallisen keskustelun kuvaillaan olevan jäsentymätöntä ja usein jumiutuvan väittelyyn ongelmien taustoista ja käytettävistä käsitteistä.
Pekkarinen kertoo STT:lle, että ilmiö näkyy esimerkiksi erilaisista neuroepätyypillisyyden aiheuttamista ongelmista keskusteltaessa, kun puhe keskittyy konkretian sijaan siihen, millaisia käsitteitä voidaan käyttää.
– Silloin usein unohtuu arki. On ihan sama, minkälaisen diagnoosin tai ongelmavyyhdin vuoksi lapsen käytös on ympäristön kannalta haastavaa, kun pitäisi keskittyä siihen, miten ympäristöä voidaan muokata sellaiseksi, että lapsi pystyy toimimaan, ja miten tukea lasta elämään hyvää elämää haastavassakin ympäristössä.
Pekkarinen sanoo itsekin päätyneensä "hyvin erikoisiin keskusteluihin", joissa puhutaan korkealentoisesti ja käsitetasolla ongelmista, joita pitäisi konkreettisesti ratkaista kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.
– Helposti menemme korkealentoiselle keittiöpsykologian puolelle, joka ei auta lasta, vaan voi jopa ahdistaa lasta aiempaa enemmän, Pekkarinen avaa MTV Uutisille asiaa.
