Jatkuuko etäopiskelu, riittävätkö rahat oppivelvollisuuden pidentämiseen? Nämä asiat haastavat kouluja syksyllä

Yksi niistä on se, salliiko koronatilanne lähiopettamisen. 

MTV Uutiset Live tapasi Porin SuomiAreena-tapahtumassa Li Anderssonin, joka odottaa tulevaa syyslukukautta odottavaisin ja toiveikkain mielin. Katso opetusministeri Li Anderssonin haastattelu yllä olevalta videolta! 

Vaikka opettajat ja muu koulujen henkilökunta on Anderssonin mukaan onnistunut opetustyössä ja oppilaiden tukemisessa tähän mennessä hyvin, lähiopetus olisi enemmän kuin tervetullutta. 

– Nyt, kun rokotekattavuus kasvaa ja toivon mukaan tautitilanne rauhoittuu, toivon, että pikkuhiljaa päästäisiin siihen tilanteeseen, että oppijat pääsisivät normaalimpaan kouluarkeen takaisin. 

– Varsinkin toisella asteella opiskelevien nuorten osalta kestänyt todella pitkään. 

Lue myös: THL:n Salminen: Nuorten koronatartunnat voimakkaassa nousussa – "Iltaelämä johtanut useisiin altistumisiin"

Tauti- ja rokotustilanne viitoittavat syksyä

Vaikka lähtökohta Anderssonin mukaan on se, että syksyllä oppilaat ja opiskelijat voivat aloittaa koulutiensä syksyllä lähiopetuksen parissa, vielä on aikaista sanoa, salliiko Suomen tautitilanne oppilaiden siirtymistä yhteisiin opinahjoihin ja luokkahuoneisiin. 

– Meillä on samat lainsäädäntömuutokset, jotka ovat olleet voimassa koronaepidemian aikana, ovat voimassa edelleen syksyllä, jos niitä tarvitaan, Andersson toteaa. 

– Totta kai toivon opetusministerinä, että me kaikki kantaisimme vastuuta tautitilanteen osalta niin, että lapset ja nuoret saisivat elää mahdollisimman normaalia arkea. 

Myös rokotekattavuus osaltaan sanelee, miltä syksy näyttää koulujen osalta. 

Suomen väestöstä on rokotettuna ensimmäisellä annoksella vain 64 prosenttia ja kahdella annoksella vain 24 prosenttia väestöstä.

Lapsia ei ainakaan toistaiseksi rokoteta Suomessa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten rokottamista.

– Koska rokotukset osaltaan estävät tartuntoja, ne vähentäisivät myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien tarvetta, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek perusteli kesäkuisessa tiedotteessa. 

Lue myös: Miten vapaasti kesän koronatilanteessa voidaan elää? Milloin maskeista voi luopua? Näin vastaa THL:n ylilääkäri

Myös henkinen kuormitus otettu huomioon

Asiantuntijat pelkäävät, että koronapandemian jälkeen maailma uhkaa mielenterveyspandemia. 

Etäopiskelulla ja tiukoilla rajoitustoimenpiteillä on ollut vaikutusta myös suomalaisiin lapsiin ja nuoriin. 

Tutkimusten mukaan yhä useampi kärsii muun muassa ahdistuksesta ja yksinäisyydestä. 

Opetusministeri Anderssonin mukaan hallitus on päättänyt kahteen otteeseen tukipaketista, jonka kunnat voivat kohdentaa nimenomaan lasten ja nuorten opetuksen ja henkisen hyvinvoinnin takaamiseen. 

Varoilla voidaan esimerkiksi palkata lisää henkilökuntaa tai panostaa mielenterveyspalveluihin ja oppilas- ja opiskelijahuoltoon. 

– Pidän äärimmäisen tärkeänä, että tätä työtä tehdään nyt kaikkialla Suomessa, kaikissa kunnissa.

– Eli aidosti mietitään, miten pystytään mahdollisimman hyvin tarjoamaan lapsille omassa arkiympäristössä olevaa matalan kynnyksen tukea niin, että ne kaikki ne nuoret, joiden hyvinvointiin tämä on vaikuttanut, saisivat tukea mahdollisimman helposti ja nopeasti.

Varoja voidaan käyttää myös esimerkiksi koulupudokkaiden tukemiseen. 

Opetus ja kulttuuriministeriö on Anderssonin mukaan pilotoimassa yhteistyössä kuntien kanssa sitouttavan kouluyhteisötyön mallia, jolla halutaan ehkäistä koulupudokkaiden määrän kasvaminen. 

– Eli kunnissa kouluihin palkataan lisää henkilöstöä, joilla ei ole opetukseen sidottua työaikaa vaan heidän tehtävänään on toimia rinnalla kulkijoina ja tukihenkilöinä niille nuorille, jotka ovat tippumisvaarassa. 

Lue myös: Raportti: Lähes joka toinen lapsi tai nuori on huolissaan henkisestä hyvinvoinnistaan koronaepidemian pitkittyessä

Riittävätkö rahat oppivelvollisuushankkeeseen?

Yksi koulujen isoimmista haasteista tulevana syksynä on oppivelvollisuuden pidentäminen.

Tänä syksynä toisen asteen koulutus on ensimmäistä kertaa pakollista peruskoulun päättäville nuorille.

Andersson myöntää, että hankkeen toimeenpanoon liittyy varmasti vielä kysymyksiä, jotka on ratkaistava. 

Opetusministerin toiveena onkin, että ministeriö, kunnat ja opetuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä ja hakevat ongelmiin yhdessä ratkaisuja. 

– Tämä on iso panostus nuorten tulevaisuuteen ja koulutukseen. 

– Maksuton toinen aste on myöskin iso taloudellinen panostus, jolla lisätään lasten ja nuorten tasa-arvoa ja toivon mukaan myös helpotetaan perheiden taloudellista tilannetta, Andersson perustelee hankkeen tärkeyttä. 

Kyseessä todella on iso taloudellinen panostus, sillä kunnille annetaan uudistuksen toteutukseen 129 miljoonaa euroa.

MTV Uutisten alkuvuodesta teettämän kyselyn mukaan vain harva rehtori uskoo, että uudistukseen varatut luvatut rahat riittävät oppivelvollisuuden nostamiseen. 

Hallituksen lähtökohtana kuitenkin on, että raha riittää uudistuksen läpi viemiseen. 

– Olemme laskeneet tätä budjettiraamia sen mukaan, että se riittäisi näihin uusiin velvoitteisiin, mutta hallitus on selvästi kunnille luvannut, että nämä korvataan valtion toimesta, Andersson toteaa.