Suurin osa lääkehaittaepäilyistä jää ilmoittamatta

- Lääkehaittojen ilmoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Terveydenhuollon henkilöstö ilmoittaa, mikäli katsoo aiheelliseksi. Rokotteiden osalta heillä on kuitenkin rokotusasetukseen perustuva ilmoitusvelvollisuus, selvittää Nurminen.

Viime vuonna valtakunnalliseen haittavaikutusrekisteriin ilmoitettiin 1 486 haittaepäilyä, niistä 923 luokiteltiin vakavaksi haitaksi. 70-luvun alussa perustettuun sähköiseen rekisteriin on vajaassa neljässäkymmenessä vuodessa kertynyt reilut 20 000 ilmoitusta lääkehaitasta.

- Tietysti suhteutettuna lääkkeiden suureen käyttöön määrä kuulostaa vähäiseltä. Toisaalta kauan kätkössä olleiden lääkkeiden jo hyvin tunnetuista haitoista emme edes odota uusia ilmoituksia. Meitä kiinnostavat havainnot uusien lääkkeiden, uusista haitoista, täsmentää ylilääkäri Nurminen.

- Esimerkiksi Ruotsissa haittaepäilyistä raportoidaan selvästi useammin kuin meillä. En tiedä mistä korkeampi raportointitiheys mahdollisesti johtuu.

Nurminen arvelee, että moni lääkäri jättää ilmoittamatta havainnoistaan eteenpäin, koska haluaa ensin varmistua syy-yhteydestä tai selvittää ovatko kollegat tehneet vastaavia havaintoja.

- Kuten ilmoituslomakkeessakin lukee keräämme tietoa epäillyistä haitoista emme varmoista tapauksista. Siinä mielessä havainnoista pitäisi ilmoittaa mahdollisimman pian eteenpäin, rekisteriin eikä yksinomaan oman tai naapurisairaalan kollegoille, muistuttaa Nurminen.

Fimea välittää kaikki saamansa lääkehaittaepäilyt eteenpäin Maailman terveysjärjestön WHO:n tietokantaan sekä kyseisen lääkkeen myyntiluvan haltijalle. Euroopan lääkeviraston ylläpitämään haittavaikutusrekisteriin viedään tieto vain vakaviksi luokitelluista lääkehaittaepäilyistä.

Katso Tuula Malinin juttu