STM ja THL koronatilanteesta: "Tautitilanteita kuunnellen ja ymmärtäen on aika lähteä rajoituksia purkamaan”
11:19Noin puolet maailman väestöstä on saanut täyden koronaviruksen perusrokotussarjan – tämä on tilanne kotimaassa
Julkaistu 27.01.2022 09:44(Päivitetty 27.01.2022 11:19)
Noora Knapp
noora.knapp@mtv.fi
THL ja STM kertoivat vallitsevasta koronavirustilanteesta viikottaisessa tiedotustilaisuudessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestivät perinteisen koronavirustilannetta käsittelevän tiedotustilaisuuden tänään kello 10. Tilaisuudessa käsiteltiin rokotus- ja koronavirustilannetta Suomessa ja kansainvälisesti.
Tiedotustilaisuudessa olivat mukana STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja THL:n ylilääkäri Otto Helve.
Lisäksi kysymyksiin vastasivat STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen ja strategiajohtaja Pasi Pohjola sekä THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Seurasimme tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
Kello 11.05: Tilaisuus on päättynyt.
Kello 10.57: Seuraavaksi kysytään, aiotaanko kolmatta rokotusannosta suosittaa alle 18-vuotiaille. THL:n Mia Kontion mukaan myyntilupaa EU-alueella ei tällaisiin rokotteisiin ole, mutta asia on käsittelyssä. Asiaa harkitaan Suomessa, kun myyntiluvallinen tuote saadaan.
Kello 10.55: Sitten kysytään läpäiseekö omikron helpommin läpi ffp2-maskin kuin aiemmat variantit. THL:n Helven mukaan kotimaassa aiheesta ei ole tutkimusta. Tilanteen tarkastelussa tulee ottaa huomioon eri tartuntatoimet kuten rajoitukset ja hygieniatoimet. Tietoa kertyy jatkuvasti lisää. Puumalaisen mukaan järeän suojaluokan maskit suojaavat hyvin myös omikronvariantilta. Haasteet liittyvät siihen, että kaikki eivät osaa käyttää maskeja oikein.
Kello 10.53: MTV Uutisten toimittaja Maria Nykänen kysyy miten työntekijöiden ja työnantajien tulee toimia, jos sairastaa oireetonta koronatautia.
STM:n Puumalaisen mukaan positiivisen testituloksen saanut henkilö voi tartuntaa levittää, vaikka oireita ei olisi. Siksi olisi aihetta pysyä ainakin viisi päivää vailla ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja. Testi voi olla positiivinen ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on yleensä kaikkein suurinta juuri ennen oireiden alkua ja oireiden alkaessa. Oireisuus tai niiden puuttuminen ei ole tekijä, jolla ympäristöä suojataan vaan nimenomaan sosiaalisten kontaktien rajaaminen. Puumalainen ei nää perusteita sille, miksi henkilö ei saisi sairauslomaa jos on koronapositiivinen oireista riippumatta. Helsingin ja Vantaan kaupungin osalta asiassa on ollut viestinnällistä epäselvyyttä ja sitä pyritään nyt selkeyttämään.
Kello 10.48: Aiemmin rajoituksia oli tarkoitus jatkaa helmikuun puoleen väliin saakka. Nyt tilanne näyttää kuitenkin muuttuneen. Koska paluu normaaliin voisi siis koittaa?
Päätöksiä tekevät alueet, muistuttaa THL:n Helve. Alueelliset erot ovat kotimaassa havaittavissa. Rajoitusten kannalta ennakointi on hankalaa, koska epidemiatilanne muuttuu ja elää. THL:n kanta on se, että alueilla, joilla on mahdollista ryhtyä rajoitusten purkuun lähdettäisiin liikkeelle siitä ajatuksesta, mistä toimista on vähiten hyötyä epidemian torjunnassa ja eniten haittaa muuten. Vopio-Pulkin mukaan ei voida odottaa, että epidemia olisi ohi omikronaallon myötä.
Kello 10.42: Seuraavaksi kysytään koronapassista ja sen mahdollisesta paluusta. Omikronaalto on muuttanut passin hyödyn arviointia. Puumalaisen mukaan pohdinta keskittyy siihen, kumpi seuraavista on parempi vaihtoehto: se että on rajoituksia vai että käytettäisiin passia. Nyt arvioidaan, miten kolmas rokoteannos ja negatiivisen testituloksen merkitys huomioidaan. Työ on tällä hetkellä kesken. Useissa Euroopan maissa koronapassi on yhä laajasti käytössä, joissakin maissa käytössä on rokotuspassi.
Kello 10.35: Tällä viikolla monet poliitikot ovat esittäneet näkemyksiään rajoitusten purkamisesta. Pandemiatilanne on nyt siinä tilanteessa, että tartuntojen määrä on korkea ja terveydenhoito on kuormittunut. THL:n Helven mukaan on tärkeää, että rajoituksilla on laajoja vaikutuksia. Rajoitusten tulee olla välttämättömiä. On myös pohdittava, mitä haittaa rajoitukset aiheuttavat. On alueita, joissa epidemiahuippu on ehkä taittunut ja osassa alueissa vasta edessä. Siksi päätösten tulee olla alueellisia. STM:n Puumalaisen mukaan varovasti, tautitilannetta kuunnellen ja ymmärtäen on aihetta lähteä rajoituksia purkamaan.
Kello 10.30: Seuraavaksi siirrytään median kysymyksiin. Ensimmäisenä kysytään, koska korona poistetaan yleisvaarallisten tautien listalta Suomessa. Taneli Puumaisen mukaan luokitus antaa mahdollisuuden käyttää lainsäädäntöä täydessä laajuudessa. Työkalut poistuvat, jos yleisvaarallisuuden määritelmä poistuu. Luokitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rajoituksia automaattisesti hyödynnetään.
Kello 10.27: Seuraavaksi tarkastellaan epidemiatilannetta tarkemmin alueittain. Alueiden välillä on suuria eroa. Hyvin todennäköisesti eri toimien kuten rajoitusten vaikutukset alkavat näkyä siinä, että omikronaalto vähitellen taittuu. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on korkein kolmannen rokoteannoksen kattavuus. Suomessa omikronaallossa tullaan pari tai jopa kolme viikkoa muita maita perässä omikronaallossa. Piirteet eivät poikkea siitä, mitä muualla on havaittu. Tartuntojen seuraukset suhteessa niiden määrään ovat selvästi aikaisempia aaltoja lievemmät.
Kello 10.25: Rokottautuminen on erittäin tärkeää vakavien tautimuotojen estämiseksi. Voipio-Pulkki muistuttaa, että varsinkin iäkkäissä ikäryhmissä kolmas rokote palauttaa suojan sille tasolle, mikä oli ennen omikronaaltoa.
Kello 10.22: 30 vuorokauden sisällä koronatestipositiivisuudesta menehtyneiden määrässä on pientä, mutta kuitenkin selvää kasvua. Hyvin suuri osa menehtyneistä on iäkkäitä ja alustava vaikutelma on sellainen, että ikäjakauma on edelleen siirtymässä kohti erittäin iäkkäitä, yli 85-vuotiaita.
Kello 10.18: Seuraavaksi äänessä STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Arvion on, että epidemian raju kasvu näyttää nyt hidastuneen, ellei tasaantuneen koko valtakunnan tasolla. Teho-osastojen kuormitus on kääntynyt laskuun koronapotilaiden osalta. Neljäsosa kotimaan tehohoitopotilaista on hoidossa ensisijaisesti korona aiheuttaman henkeä uhkaavan sairauden vuoksi.
Kello 10.13: Sairaalahoidossa on yhä runsaasti potilaita. Viimeisen viikon aikana on havaittu, että teho-hoidon kuormitus on hivenen laskenut.
Erikoissairaanhoidossa oli eilen yhteensä 350 potilasta, kun 19.1. heitä oli 363. Teho-osastoilla oli eilen 48 potilasta, kun viikko sitten potilaita oli 64.
THL:n ylilääkäri Otto Helven mukaan vaikuttaa siltä, että epidemian toistaiseksi pahin huippu on mahdollisesti joillain alueilla jo ohitettu.
Kello 10.08: Koronaviruksen tapausmäärät ovat globaalisti valtavia. Tartuntamäärät eivät kuitenkaan kerro tartuntojen todellisesta määrästä. Uusien tapausten määrä ei ole Suomessa enää viime viikkoina noussut. Viime viikolla uusia tartuntoja kirjattiin noin 52 000. Edellisellä viikolla tapauksia kirjattiin noin 57 000.
Viikolla 3 tehtiin yli 164 000 testiä, joista positiivisia oli noin kolmannes. Luvut ovat samaa luokkaa kuin edellisellä viikolla.
Kello 10.00: Tiedotustilaisuus alkaa jaensin käsitellään koronarokotteita. Äänessä THL:n Otto Helve. Noin puolet maailman väestöstä on saanut täyden perusrokotussarjan. Yhden annoksen on saanut yli 60 prosenttia.
Suomessa eiliseen mennessä 18 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 86,7 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 84,1 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 51,4 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Viimeisen viikon aikana kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut arviolta 6,7 prosenttiyksiköllä.
Kattavuuden kasvu on jonkin verran hidastunut, sillä edellisen viikon aikana kolmannen annoksen kattavuus kasvoi 9,2 prosenttiyksiköllä.
