Suomi YK:ssa: Köyhyys syynä konflikteihin

YK-Suomi -liput liehumassa

Konfliktien perussyiden tunnistaminen ja niihin pureutuminen on paras keino estää ristiriitojen puhkeaminen. Yksi pahimmista konfliktien syistä on köyhyys, joka on myös ihmisarvoon kohdistuva loukkaus, todettiin Suomen YK:n yleiskokouksessa pitämässä puheessa. Suomen kansallisen puheenvuoron piti eilen illalla Suomen YK-suurlähettiläs Marjatta Rasi, koska ulkoministeri Erkki Tuomioja oli matkustanut vapautettuja suomalaisia panttivankeja vastaan Libyaan.

Köyhyyden poistamisessa tärkeänä keinona ovat kansanvallan kehittäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
-Ymmärtämällä konfliktien syyt voimme vakiinnuttaa aikaisen varoitusjärjestelmän, joka auttaa meitä toimimaan ennenkuin konflikti puhkeaa, todettiin puheessa.

Globalisaation mukanaan tuomat ongelmat olivat myös esillä puheenvuorossa. Suomi vaati toimia niin YK:lta, Maailmanpankilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä sekä Maailman kauppajärjestöltä WTO:lta globalisaation valjastamiseksi. Globalisaatio hyödyttää monia, mutta monet myös syrjäytyvät, todettiin puheessa. Monet myös pelkäävät globalisaation mukanaan tuomia uhkia ja menetyksiä.

Kansainvälisten valuuttamarkkinoiden vakaus ja vastuullinen toiminta ovat tärkeällä sijalla globalisaation hallinnassa. Kaupan vapautumisen ja kaupan sääntöjen pitää hyödyttää myös kaikkein köyhimpiä, todettiin Suomen puheenvuorossa.

Rahoitus vakaalle pohjalle

Suomi ilmaisi tyytyväisyytensä YK:n pääsihteerin Kofi Annanin tilaamaan, kriittiseen raporttiin järjestön rauhanturvaoperaatioista. Puheenvuorossa todettiinkin, että samaa lähestymistapaa voisi käyttää myös muussa YK:n toiminnassa, jotta voimavarat pystyttäisiin kohdentamaan oikein. EU:n rakenteilla olevan kriisihallintajärjestelmän todettiin olevan kansainvälisen yhteisön palveluksessa ja EU:n oman kriisienhallinnan todettiin lisäävän rauhaa ja turvallisuutta.

Suomen puheessa vaadittiin myös YK:n rahoituksen saattamista vakaalle pohjalle. Kaikkien jäsenmaiden on maksettava jäsenmaksunsa ajallaan, kokonaisuudessaan ja ehdoitta. Suomi korosti tässä puheessaan, kuten aiemmissakin puheenvuoroissaan sitä, että YK ei selviä haasteistaan yksin. Siksi on erittäin tärkeää tiivistää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja laajentaa yhteistyötä koko kansalaisyhteiskuntaan.
(STT)