Suomi vähentämään lähialueiden päästöjä

Etenkin lähialueiden kohteet kiinnostavat ministeriötä. Yhteistoimeenpanon avulla saavutetut hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästövähennykset Suomi voi laskea omaksi hyödykseen. Näin Suomi voi keventää sille jyvitettyä osuutta päästövähennyksistä. Menettelyn periaatteista sovittiin Kioton ilmastokokouksessa vuonna 1997.

Ministeriö aloittaisi vuosina 2000-2003 vuosittain 5-10 hanketta, jos valtion budjetista heruu lisävaroja vuosittain 50 miljoonaa markkaa. Koevaihe alkaisi ympäristöministeriön suunnitelmien mukaan tänä vuonna, mutta lisävaroja ilmastosopimuksen toimeenpanoon haetaan ensi vuodesta lähtien. Esitys sisältyy valtiovarainministeriölle toimitettuun toiminta- ja taloussuunnitelmaan.

Lähialueet täyttävät ehdot

Yhteistoimeenpanossa on puolin ja toisin oppimista, siksi siitä on hyvä saada kokemuksia, perustelee neuvotteleva virkamies Jaakko Ojala ministeriönsä esitystä. Hän myös huomauttaa, että jos ei lähde ajoissa liikkeelle, muut maat vievät hankkeita Suomen nenän edestä. Ympäristöministeriö haluaa valikoida kokeiluun sellaisia hankkeita, jotka ovat hiilipäästövähennysten ja hinnan suhteen edullisia. Investointeja halutaan myös ohjata siten, että ne palvelevat Suomen päästövähennysvelvoitteiden kannalta tärkeitä hankkeita.

Hankkeet kohdistettaisiin sellaisiin isäntämaihin, joissa on hallinnolliset edellytykset päästövähennystyöhön. Ojalan mukaan Baltian maat, Venäjä ja Puola täyttävät nämä kriteerit, ja lähialue- sekä ympäristöyhteistyössä Suomelle on esitetty kiinnostusta osallistua tämänkaltaisiin hankkeisiin.

IVO: tuki valtion edun mukaista

Eesti Energian kanssa yhteistyötä tehneessä Imatran Voimassa ehdotettua julkisen vallan panostusta pidetään tervetulleena. 50 miljoonan kertasatsaukset olisivat kohdallaan, arvioi ympäristöjohtaja Heikki Niininen Imatran Voima Oy:sta.

-On kansallisen edun mukaista, että Kioton joustomekanismeja, kuten yhteistoimeenpanoa harjoitellaan etuajassa. Ennen pitkää saattaa käydä niin, että joustomekanismien mahdollisuus hupenee hiljalleen maailmanmarkkinoilta, Niininen sanoo.

Yritykset ovat kiinnostuneita joustomekanismien tuomista mahdollisuuksista, mutta liian suuria taloudellisia riskejä ei haluta ottaa. Niinisen mukaan esimerkiksi Hollannissa on luotu järjestelmä, jossa tuetaan yritysten osallistumista ilmastoa hyödyttäviin hankkeisiin.

Imatran Voima on hankkinut Virossa kokemusta yhteistoimeenpanon kaltaisesta yhteistyöstä. Viimeisin yhteistyösopimus Eesti Energian kanssa on viime syksyltä, jolloin osapuolet sopivat Narvan voimalaitoksia koskevasta koehankkeesta. Siinä parannetaan energian käytön tehokkuutta ja sitä kautta vähennetään myös hiilidioksidipäästöjä.
(STT)