Ruotsista on tulossa elävä esimerkki, miltä näyttää, kun julkinen talous on kunnossa. Länsinaapuri ui monissa asioissa nyt vastavirtaan Suomeen verrattuna. Juhana Vartiainen pitää Ruotsin hallituksen toimia pääosin järkevinä. Suomella vastaavaa elvytysvaraa ei ole.
Siinä missä Suomessa hallitus jakaa ”ei oota” ja julkisesta taloudesta säästetään, Ruotsissa ihmisten arjen helpottamiseen poltetaan miljardeja kruunuja.
Ruotsin hallitus aikoo panostaa syksyn budjetissa 21,4 miljardia kruunua työntekijöiden verohelpotuksiin sekä pienentämään eläkeläisten verotaakka. Euroissa laskettuna lukema olisi parin miljardin luokkaa.
Taloustoimista kertovat muun muassa Aftonbladet ja yleisradioyhtiö SVT.
300 000 Ruotsin kruunua eli reilut 27 000 euroa vuodessa tienaavalle käteen jää ensi vuonna noin 1 800 kruunua eli reilut 160 euroa enemmän.
500 000 kruunua eli reilut 45 000 euroa vuodessa ja sen yli tienaaville palkasta odotetaan jäävät käteen vajaan 430 euroa enemmän vuodessa.
Myös muun muassa muassa esikoulumaksuja lasketaan. Lisäksi yleistä arvonlisäveroa lasketaan.
Ruotsin hallitus aikoo puolittaa ruoan alvin 12 prosentista kuuteen prosenttiin ensi vuonna. Ruoan alv-alennuksen on määrä olla väliaikainen.
Aiemmin Ruotsin oikeistoblokki kertoi, että lapsiperheiden asumistukea nostetaan. Yhden lapsen perheiden asumistuki nousee noin 70 eurolla, ja useamman lapsen perheiden noin 90 eurolla kuukaudessa.
Ruotsia hallitsevat oikeistopuolueet kertoivat myös aikovansa laskea sähköveroa.
Maan yleisradion SVT:n mukaan ei-sähkölämmitteisten kotitalouksen vuosittainen sähkölasku pienenee euroissa mitattuna noin satasella.
Ruotsissa maan ”perussuomalaiset” eli ruotsidemokraatit tukevat maan oikeistohallitusta olematta virallisesti mukana hallituksessa. Oikeistopuolueiden blokista käytetään ilmaisua "tidöpartierna."
Ruotsissa hallituksessa istuvat maan maltillinen kokoomus, liberaalipuolue sekä kristillisdemokraatit. Ruotsidemokraatit toimii hallituksen tukijana.
Vartiainen pitää hyvänä esimerkkinä
Ruotsin oikeistohallituksen elvytys on mahdollista, sillä maan julkinen talous on huomattavasti Suomea paremmalla tolalla, kertoo Helsingin entinen pormestari, ekonomisti Juhana Vartiainen MTV Uutisille.
– Se, että Ruotsi voi tehdä näin, nimenomaan osoittaa tiukan budjettisäännön hyödyn.
– Kun on ollut ylijäämätavoite, se on luonut tilanteen, että tilanteen vaatiessa finanssipolitiikkaa voi käyttää suhdannepoliittisesti, Vartiainen tiivistää.
Aiemmin myös kansanedustaja toiminut Vartiainen työskenteli takavuosina pitkään Ruotsissa ja on puhunut vuosien varrella usein julkisen talouden kestävyydestä.
Lue myös: Kun Ruotsi satsaa köyhyyden kitkemiseen satoja miljoonia, Suomi leikkaa
Vartiainen toimii nykyisin ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin työelämäprofessorina.
Vartiaisen mukaan ruoan arvonlisäverokannan lasku on useiden ekonomisten mielestä ”typerää poliittista populismia”.
Palkkaverotuksen keventämistä Vartiainen sen sijaan pitää järkevänä.
– Kun on vahvempi valtiontalous, niin silloin on yleisesti varaa käyttää sitä myös suhdannepoliittisesti.
– Meillä sellaista vapausastetta ei ole, Vartiainen kiteyttää länsinaapurin eron koto-Suomeen.
Suomessa vaikea tilanne
Länsinaapuriin verrattuna Suomi makaa huomattavasti kivisemmässä pellossa.
Ruotsin tyylisen elvytyksen sijaan Petteri Orpon (kok.) hallitus on karsinut julkisia menoja miljardeilla.
Hallitus päätti vastikään budjettiriihessään jälleen miljardin lisäsäästöistä.
Ruotsin esimerkistä poiketen Suomessa on nostettu alv-kantoja. Myös sosiaalietuuksia, julkisia palveluja sekä työttömyysturvaa on leikattu. Tällä hetkellä noin 300 000 suomalaista on vailla työtä.
Hallituksen tavoitteena on ollut, että Suomessa julkisen talouden velkasuhde vakaantuu vuosien 2026 ja 2027 välillä.
Sopeutuksista huolimatta valtiontalous on raskaasti alijäämäinen. Ensi vuonna valtio on ottamassa noin 8,7 miljardia euroa uutta velkaa.
Orpo puolusti vastikään hallituksen työtä eduskunnan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla.
Pääministeri muistutti, että sota Ukrainassa on jatkunut jo vuosia ja euroalue on matalan kasvun suhdanteessa.
– Kesän aikana talous on selvästi piristynyt ja investointeja on eri puolille Suomea. Talous on kääntymässä ja meidän tulee tukea kasvua myös puheenparrella.
– Tilanne ei ole toivoton. Suomi on hieno maa, meillä on suuria mahdollisuuksia. Tuetaan sitä yhdessä, Orpo sanoi eduskuntasalissa.
Suomikin saa palkkavero-alen
Suomessa hallitus päätti kevään puoliväliriihessään noin miljardin euron veronalennuksista.
Veronmaksajain keskusliitto arvioi keväällä, että puoliväliriihen päätöksistä keskituloiselle suomalaiselle jää tuloverokevennysten jälkeen käteen noin 360 euroa enemmän vuodessa.
Suomalaisen mediaanipalkka on noin 3 300 euroa kuukaudessa.
2 000 euroa kuukaudessa tienaava hyötyy vuodessa 180 euroa, ja 1 600 euroa tienaava hyötyy 140 euroa.
Selvästi eniten veroalesta tihkuu kuitenkin suurituloisimpien tileille. 20 000 euroa kuukaudessa tienaavat maksavat ensi vuonna reilut 9 200 euroa vähemmän veroja.
Lue tarkemmin kevään päätöksistä: Hallituksen puoliväliriihi valmistui – tästä hallitus leikkaa, nämä verot kevenevät
Vastikään päättyneessä syksyn budjettiriihessä hallitus päätti keventää palkkaverotusta vielä maltillisesti lisää.
Syksyn riihessä hallitus päätti keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta 520 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen ja 125 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen.
Lisäksi ylin marginaaliveroaste alennetaan noin 52 prosenttiin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:25
Työttömyys kalvaa myös Ruotsia
Ruotsin tilastokeskuksen mukaan maan työttömyysaste oli vuoden toisella neljännekselle 8,6 prosenttia. Ruotsin työvoimapalveluiden mukaan heinäkuussa 376 000 hakijaa oli vailla työtä.
Lukumäärässä mitattuna työvoimapalveluiden luvut näyttävät Ruotsin tilastokeskuksen lukuja paremmilta, sillä kaikki työttömät eivät ole työvoimapalveluissa kirjoilla työnhakijoina.
Suomessa 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli heinäkuussa 9,6 prosenttia. Trendiluku kuvaa työttömyyttä kausitasoitetusti.
Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa työllisiä oli 2 637 000 ja työttömiä 269 000 henkeä.
Ruotsin väkiluku on nykyisin noin 10,6 miljoonaa. Vastaavasti Suomen väkiluku on reilut 5,6 miljoonaa.