Hallitus sai valmiiksi neuvottelut puoliväliriihessä, ja tässä kootusti, mistä hallitus päätti.
Hallitus tekee uusia leikkauksia ja kiristää joitakin veroja, jotta se voi keventää palkkaverotusta, yhteisöveroa ja perintöverotusta. Leikkauksia tehdään esimerkiksi valtionhallintoon, kuntien valtionosuuksiin ja kehitysyhteistyöhön.
Hallitus keventää ansiotulon verotusta noin miljardilla eurolla. Pieni- ja keskituloisten työn verotus on kevenemässä ensi vuonna yhteensä 525 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2027 alkaen se kevenee 650 miljoonalla eurolla.
Suurituloisten verotus kevenee 335 miljoonalla eurolla niin, että korkeimmat marginaaliverot alennetaan 52 prosenttiin. Indeksitarkistuksia kuitenkin rajataan.
MTV Uutiset kertoi aiemmin, että palkkaverotuksen osalta hallitus aikoo laskea ylimpiä marginaaliveroja eli käytännössä keski- ja suurituloisten verotusta.
Marginaaliveroaste tarkoittaa, kuinka paljon tienatusta lisäansiosta menee veroihin. Suomessa marginaaliveroaste on enimmillään noin 60 prosenttia, ja se nousee yli 50 prosenttiin jo keskituloisilla.
Ylimpien marginaaliveroasteiden keventämistä ovat suositelleet muun muassa valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja elinkeinoelämän toimijat.
Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 100 miljoonalla eurolla.
Hallitus aikoo myös laskea yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä 20 prosentista 18 prosenttiin. Kevennys olisi kuitenkin tulossa voimaan vasta vuonna 2027.
Näin veronkevennyksiä perusteltiin
Hallitus perustelee veronkevennyksiä talouskasvun edistämisellä ja palkansaajien ostovoiman parantamisella.
– Työn verotuksen tulee olla sellaista, että se kannustaa tekemään lisää työtä ja vahvistaa suomalaisten ostovoimaa, sanoi pääministeri Petteri Orpo (kok.) tiedotustilaisuudessa myöhään illalla.
Yhteisöveron laskun Orpo lupasi parantavan suomalaisten yritysten kilpailuasemaa entisestään ja kannustavan investoimaan Suomeen.
Lue lisää: Petteri Orpo MTV:lle: Tehdyn kasvupaketin avulla Suomi olisi "täydessä iskussa"
55:57
Näin kasvupaketti rahoitetaan
Hallitus ottaa veronkevennyksiin rahat leikkaamalla ja kiristämällä verotusta muualta.
Suurimpia yksittäisiä toimia on työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Se poistetaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Tästä hallitus saa 190 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan työntekijäjärjestöihin kuuluvien pitäisi silti päästä veronkevennyksissä voitolle.
– Tämä aiemmin kerrottu veronkevennys ylittää mahdolliset menetykset tässä henkilöille, jotka maksavat näitä jäsenmaksuja, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Purra kertoi, että vähennystä ei poisteta työttömyyskassamaksuilta.
Muitakin verovähennyksiä poistuu
Virvoitusjuomaveroa korotetaan, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään. Myös alkoholivero kiristyy.
Lisäksi kaivosmineraaliveroa tullaan kiristämään ja jäteveron veropohjaa laajentamaan.
Työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu poistuvat. Näin valtio saa 70 miljoonaa euroa lisätuloja.
Leikkauksista suurimmat osuvat valtionhallintoon, josta hallitus leikkaa 130 miljoonaa euroa lisää edellisten säästöjen päälle. Kuntien valtionosuuksia leikataan 75 miljoonalla eurolla ja kehitysyhteistyöstä 50 miljoonaa euroa.
Lisäksi Purra luettelee säästökohteiksi myös yritystukien ja STEA-rahoituksen kautta maksettavan valtionavustuksen vähentämisen. Kelan tiedonsaantioikeuksia lisätään sosiaaliturvan väärinkäytösten estämiseksi ja ministerin palkkioita vähennetään viisi prosenttia.
Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Lisäksi kerrotaan, että verotuksen vertailutietojen tarkastuksia tullaan tehostamaan kehittämällä sääntelyä ja osinkoverotuksen minimoiminen keinotekoisten osakevaihtojärjestelyiden avulla tullaan estämään.
– Tämä on niin sanottu someinfluensseri–massimuija-pykälä, Purra sanoo viitaten osakevaihtojärjestelyihin.
Perintöveroon muutos
Perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja maksuajalta perittävää korkoa lasketaan 1,5 prosenttiyksikköä.
Lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026. Näiden vaikutukseksi kerrotaan yhteensä 67 miljoonaa.
Purra lupaa, että yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia korjataan. Muutokset siihen tulevat voimaan vuonna 2029. Eläkemaksu määräytyisi nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan.
14 prosentin arvonlisäverokantaa kevennetään 0,5 prosenttiyksiköllä, vaikutus 145 miljoonaa euroa.
Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla 2028 alkaen.
Poliisille rahaa, turpeen asemaa tarkastellaan ja lisäydinvoimaa toivotaan
Sen sijaan poliisin, rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin suorituskyvyn nostoon lisätään keskimäärin 43 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026–2029.
Rahaa luvataan myös väestönsuojeluun ja puolustusmäärärahojen tason nostoon.
Purra kertoo myös, että hallituksen määräaikaisen investointiohjelman toimeenpano etenee ja sitä laajennetaan 300 miljoonalla eurolla.
Hallitus lupaa tälle vuodelle selvityksen ilmastolain vaikutuksista muun muassa Suomen kilpailukykyyn. Hallitus tavoittelee investointipäätöstä yhteen perinteiseen ydinvoimalaan ja useampaan pienydinvoimalaan. Vanhojen voimaloiden kapasiteetin kasvattamista selvitetään.
Lisäksi kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja polttoturpeen varmuusvarastojen varmistetaan vastaavan huoltovarmuuden tarpeita myös nykyisessä tilanteessa.
Muitakin pienempiä päätöksiä on tehty, kuten omais- ja perhehoidon palkkiotason nostamisesta ja kotihoidon tuen saamisen ehdoksi kolmen vuoden asumisaikavaatimus molemmille vanhemmille.
0:45
Juttua päivitetty 23.4.2025 kello 21.58: Tilaisuus myöhästynyt jo lähes puolella tunnilla.
Juttua päivitetty kokonaisuudessaan kello 23.02 tietoon tulleilla päätöksillä.