Suomessa on Kelan mukaan tapahtunut käänne kansantautien vaikutuksessa sairauspoissaoloihin. Kehityksen taustalla ovat muutokset elintavoissa, elinoloissa ja työn luonteessa.
Perinteisten kansansairauksien osuus pitkistä sairauspoissaoloista on uusimpien tietojen mukaan enää kolmasosa vuoden 1970 tasosta.
Kansantauteja ovat Suomessa sydän- ja verisuonitaudit, ruoansulatuselinten sairaudet sekä hengityselinten sairaudet.
– Vielä 1970-luvulla sydän- ja verisuonitautien, ruoansulatuselinten ja hengityselinten sairauksien aiheuttamien poissaolojen osuus oli 39 prosenttia alkaneista sairausrahakausista. Nyt niiden osuus on enää 12 prosenttia, Kela kertoo tiedotteessaan.
Myös määrällinen ero on huomattava.
– Vuonna 1970 sydän- ja verisuonitautien, ruoansulatuselinten ja hengityselinten sairauksien vuoksi alkaneita sairauspäivärahakausia oli 168 350. Vuonna 2022 vastaava luku oli enää 36 970.
Sydän- ja verisuonisairauksien puolesta samansuuntainen kehitys toistuu Kelan mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden tilastoissa: kyseiset sairaudet ovat yhä harvemmin työkyvyttömyyseläkkeen syy.
Lue myös: Nämä kaksi asiaa töissä lisäävät miesten riskiä sairastua sepelvaltimotautiin
9:41
Myös kaupunkien ilmanlaatu vaikuttaa
Kansantautien kato sairauspäivärahatilastoissa kertoo Kelan mukaan elintapojen ja elinolojen muutoksesta.
– Tupakointi on väestötasolla vähentynyt, samoin kovien rasvojen käyttö. Hygieniataso on parantunut, väestö vaurastunut ja esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatu kohentunut, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren listaa tiedotteessa.
– Sairauksia myös onnistutaan ennaltaehkäisemään aiempaa tehokkaammin, ja hoitotavat ovat kehittyneet.
Lue myös: Salakavala tila uhkaa jopa miljoonan suomalaisen terveyttä – asiantuntija kertoo, missä vaiheessa pitäisi havahtua
Yllättävä tutkimustulos: Verenpainetta ei pitäisikään mitata istuma-asennossa?
Mielenterveyspoissaolojen määrä kasvussa
Yhteiskunnan muuttumisesta kielii Kelan mukaan sekin, että mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti.
Niiden osuus alkaneista sairauspäivärahakausista on kasvanut 23 prosenttiyksikköä vuodesta 1970 vuoteen 2022.
Osin kasvua selittää muutos työn luonteessa, Blomgren arvioi. Siinä missä työ oli aiemmin pitkälti fyysistä, nyt yhä useampi tekee kognitiivisesti kuormittavaa tietotyötä. Se haastaa työssä jaksamista.
– Kaikki mielenterveyden häiriöt eivät kuitenkaan johdu työstä, vaan myös työn ulkopuolisesta kuormituksesta. Kuormitus on kasvanut työn ja ympäröivän yhteiskunnan yhteisvaikutuksesta, eikä ongelmia ratkaista yksin työpaikoilla, Blomgren sanoo.
4:53
Sota Euroopassa voi kuormittaa mieltä
Työn ulkopuolista kuormitusta voivat nykyään aiheuttaa esimerkiksi ahdistus sodasta Euroopassa ja ilmastonmuutoksesta, huoli taloudellisesta pärjäämisestä tai haasteet yhdistää työ- ja perhe-elämä.
–Toisaalta stigma mielenterveyden häiriöiden ympärillä on hälventynyt. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten häpeä saattoi estää hakemasta apua suoraan mielenterveyteen, ja esimerkiksi masennuksesta johtuva poissaolo saatettiin kirjata vaikkapa selkäkivuksi.
Lue myös: Onko sinullakin huonot ruokailutottumukset? Nämä ovat suomalaisten ruokavalion keskeiset haasteet
Lihavuus ja liikkumattomuus tulevaisuuden riskejä
Lihavuuden yleistyminen ja liikkumattomuus ovat Kelan mukaan huolestuttavia kehityssuuntia, jotka voivat aiheuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän sairauspoissaoloja.
Ne lisäävät etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, mutta vaikuttavat myös sydän- ja verisuonitautien ja mielenterveyden häiriöiden määrään.
Kela myöntää 16–67-vuotiaille sairauspäivärahaa pitkistä sairauspoissaoloista. Korvauksella paikataan poissaolon aiheuttamaa ansionmenetystä silloin, kun poissaolo töistä on kestänyt yli yhdeksän arkipäivää mutta alle vuoden.
Lue myös: Luukadosta on tullut jo kansantauti – nämä merkit saattavat viestiä sairaudesta
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Kela