Suomessa asuvat ulkomaalaiset kokevat elämänsä fyysisesti turvalliseksi, mutta eivät koe sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Itämeren maille tehdyssä kyselytutkimuksessa Helsingissä asuvat maahanmuuttajat kokivat asemansa kaikista heikoimmaksi. Helsinkiä verrattiin tutkimuksessa muun muassa Tukholmaan, Tallinnaan, Riikaan ja Turkuun.
– Suomen maahanmuuttopolitiikka on aika passiivista. Suomen pitää tehdä töitä, jotta Suomi muuttuu houkuttavammaksi ulkomaisille ja sitä kautta ulkomaiselle työvoimalle. Tutkimukset osoittavat, kuinka maa, jossa 10–20 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, pärjää paremmin kansainvälisessä kilpailussa, sanoo projektipäällikkö Christine Chang Uudenmaanliitosta.
Maahanmuuttajien aseman arvio onkin merkittävää, sillä tuoreen arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa asuu yli puoli miljoonaa ulkomaalaista. Suurin osa heistä asuu pääkaupunkiseudulla.
– Yli puoli miljoonaa ulkomaalaista on Suomessa iso määrä. Tämän tutkimusprojektin tarkoituksena on kehittää vuoropuhelua suomalaisten korkeakoulujen, yritysten ja koulutettujen ulkomaalaisten välillä, jotta kuilua ei olisi, sanoo projektipäällikkö Christine Chang Uudenmaanliitosta.
Chang korostaa, ettei tämänhetkinen Suomen maahanmuuttopolitiikka valmista Suomea yhä globaalimpaan tulevaisuuteen.
– Suomen maahanmuuttopolitiikka on hieman passiivista, Chang sanoo.
Suomalaisyritykset etsivät lahjakkuuksia maailmalla
Suomessa asuvat suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat tällä hetkellä virolaiset ja venäläiset, mutta esimerkiksi Aasiasta on yhä enemmän tulokkaita. Suomalaisyritykset pitävät Kiinaa ja Intiaa työntekijöiden löytämisen kannalta erityisen tärkeinä.
– Kansainvälistä työtä tekevät suomalaiset yritykset tarvitsevat sekä suomalaista että ulkomaista työvoimaa. Maailmalla yritykselle on tärkeintä tuoda itsensä tunnetuksi ja olla hyvä työnantaja sekä globaalisti että paikallisesti. Se on haaste, jossa olemme tähän asti pärjänneet vasta kohtalaisesti, sanoo henkilöstöjohtaja Wärtsilästä.