Suomen nollatavoite pysyi EU:n ympäristöneuvotteluissa

Ympäristöministerit kävivät tänään kiivaita neuvotteluja EU:n yhteisistä päästöjä rajoittavista toimista. Ympäristöministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan keskustelu oli "erittäin tukala" ja koko sopimuksen syntyminen oli vaakalaudalla.

Haaviston mukaan kokouksen viimeinen tunti käytettiin Suomen suurelta osin hallitsemaan keskusteluun. Viime hetken puristus johti Suomen kannalta kohtuulliseen kompromissiin, Haavisto sanoi puhelinhaastattelussa Luxemburgista.

Suomi jätti kokouksen pöytäkirjaan lausuman, jossa se edellyttää, että EU:n yhteisiä toimia päästöjen rajoittamiseksi lähdetään toteuttamaan tehokkaasti, jotta Suomi voi pitää kiinni omasta päästötavoitteestaan. Kysymys on esimerkiksi energiaverotuksen kehittämisestä. Haaviston mukaan Suomi katsoo, että yhteisten toimien tulisi olla sitovia.

Lisäksi Suomi viittasi hiiltä sitovien nielujen kuten metsien merkitykseen. Suomen päästötavoitteen kannalta on erittäin tärkeää, miten metsien merkitys jatkossa tullaan laskemaan. Ympäristöministerit sopivat myös, että päästörajoitusten taakanjaon tuloksia tarkastellaan joka vuosi, ja vuonna 2002 toteutetaan yleisempi arviointi vähennysten toteutumisesta. Suomi ajoi Haaviston mukaan tätä seurantajärjestelmää.

EU:n yhteisistä toimista käytiin tänään kovaa kädenvääntöä. Etelä-Euroopan maiden on ollut erityisen vaikea hyväksyä toimia; Espanja asettui nyt voimakkaimmin niitä vastaan, Haavisto kertoi. Ranska, Italia ja Saksa sen sijaan ovat tulleet voimakkaammin yhteisten toimien taakse, mikä voi Haaviston mukaan vaikuttaa ympäristöverokysymysten etenemiseen esimerkiksi Ecofinissa.

Maiden päästötavoitteisiin muutoksia

EU sitoutui YK:n ilmastokokouksessa Kiotossa vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008-2010 mennessä. Luxemburgin neuvotteluissa sovittiin nyt taakanjaosta kunkin maan osalta.

EU:n köyhimmät maat eli Portugali, Kreikka, Espanja ja Irlanti saavat lisätä päästöjä mutta vähemmän kuin viime vuonna alustavasti sovittiin. Teollistuneimpien maiden rajoitustavoitteita puolestaan lievennettiin.

Ympäristöministeri Haaviston mukaan puheenjohtajamaa Britannia oli erittäin tarkka siitä, etteivät teollistuneimmat maat saa lisätä päästöjään. Ainoa poikkeus tähän on Ruotsi, jonka aiemmin sovittu viiden prosentin päästölisäys putosi kuitenkin nyt neljään. Ruotsin päästölisäys perustuu siihen, että maa aikoo sulkea ydinvoimaloitaan.

Suomen lisäksi myös Ranska päätyi nollatavoitteeseen. Haaviston mukaan Suomen nollatavoitetta helpottaa se, että Suomi sai läpi korjauksen vertailuvuotena pidettävään vuoden 1990 päästötasoon. Pohjalukua korotettiin kymmenen prosenttia suuremmaksi. Loput EU-maat eli Luxemburg, Itävalta, Belgia, Tanska, Saksa, Italia, Hollanti ja Britannia tavoittelevat päästöjen vähentämistä, mutta vähennyksiä lievennettiin. Esimerkiksi Saksan ja Tanskan tavoitteena on vähentää päästöjä 21 prosenttia. Suurin muutos tapahtui Itävallan kohdalla, jonka viime vuoden 25 prosentin lupaus laski nyt 13 prosenttiin.

Tärkeimmät kasvihuoneilmiötä kiihdyttävät kaasut ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.

(STT)