Presidentti Sauli Niinistöä syyteltiin Nato-epäröinnistä – uutuuskirja paljastaa taustat

Jotkut ovat arvostelleet presidentti Sauli Niinistöä epäröinnistä Suomen Nato-jäsenyysprosessissa. 

Risto Uimosen uusimmassa Niinistö-kirjassa Niinistön kerrotaan pelänneen Venäjän vastareaktioita ja pantanneen Nato-kantaansa, jotta ne voitaisiin mahdollisimman hyvin torjua ja samalla puolueet sitouttaa Nato-päätökseen.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. 

– Kun Venäjä, meidän naapurimme, hyökkäsi Ukrainaan, oli selvää, että me liitymme Natoon, koska se on se linja, jota Venäjä ei ylittäisi, selitti pääministeri Sanna Marin (sd.) Münchenin turvallisuuskonferenssissa yli vuosi hyökkäyksen jälkeen 18.3.2023.

Myös muut Risto Uimosen kirjassa haastatellut aiemmat Naton vastustajat Annika Saarikko (kesk,), Li Andersson (vas,) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) todistavat, että "kaikki" tiesivät Suomen pyrkivän Natoon heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen keväällä 2022, vaikkei sitä ääneen sanottu.

Eikä todellakaan sanottu. Erityisen varovainen oli presidentti Sauli Niinistö, joka peräänkuulutti aikaisemman kansanäänestysvaatimuksensa sijaan laajaa kansalais- ja puoluekeskustelua sekä jäsenyyden aiheuttamien uhkien kartoittamista.

Lue myös: Unkari uhoaa tekevänsä Ruotsin Nato-jäsenyydestä itsenäisen päätöksen – ei äänestystä tänään

"Harmaan vaiheen" uhkakuvat

Venäjä oli uhannut vastatoimilla, jos Suomi liittyy tai edes pyrkii Natoon. Niinistö otti uhkauksen sillä tavalla tosissaan, että pyrki siihen varautumaan. Taustalla oli muun muassa Venäjän aikaisempi operaatio, kun se päästi pakolaisia ylittämään Suomen ja Venäjän rajan.

Uimosen kirjan mukaan Niinistö mietti puolustusvoimain komentaja Timo Kivisen kanssa jopa sellaista uhkakuvaa, että jos pieni joukko venäläisiä asemiehiä marssii yli itärajan, niin onko se Natoon liittymisen este.

Julkisuuteen Niinistö puhui vain "ilkeiden" temppujen mahdollisuudesta.

Vierailu Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin luokse Valkoiseen taloon liittyi paitsi Suomen Nato-jäsenyysprosessiin, niin myös "harmaan vaiheen" turvaamiseen,

Mitään virallisia turvatakuita ei tietenkään Suomi voinut saada. MTV:n Uutisten tietojen mukaan yhteistyö Suomen ja Yhdysvaltojen asevoimien kanssa tiivistyi kuitenkin saman tien konkreettisella tasolla.

Niinistö itse toteaa Uimosen kirjassa, että turvatakuita ei tietenkään tullut.

– Kaikki muu vierailussani oli merkittävää. En sitä tiedotustilaisuudessani kauheasti tuonut esiin. En yleensäkään tee niin. Kyse oli hakemuksen käsittelyajan turvaamisesta sekä yhteistyön lisäämisestä Yhdysvaltojen kanssa, siteeraa Uimonen Niinistöä.

Lue myös: Nato lisää läsnäoloa Itämerellä

NATO:oon vai ei – kas siinä kysymys

Presidentti Sauli Niinistö tiesi kokemuksesta, että Nato-aiheella voitiin lyödä ja oli lyöty poliitikkoja – myös häntä itseään – päähän. Lisäksi hän mietti kansallista jälkipyykkiä päätöksen seurauksista.

Tilanne muuttui Ukrainan sodan totaalisen alkamisen jälkeen, mutta edelleen Natoon liittyi vakavia historiasta kumpuavia epäilyjä.

Uimosen kirjasta käy ilmi, ettei Niinistö halunnut ottaa mitään kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, vaikka "kaikki" pitivät sitä jälkeenpäin "selvänä". Niinistön hivutustaktiikka oli ehkä viisas hänen oman glooriansa kannalta, niin erityisesti suomalaisten yhtenäisyyden kannalta.

Samaan aikaan, kun Niinistö yritti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin pyynnöstä saada turhaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia neuvottelupöytään Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenzkyin kanssa, hän korosti Nato-jäsenyyden riskejä.

Lopulta kaikki eduskuntapuolueet ja muutamaa lukuun ottamatta kaikki kansanedustajat pitivät Suomen Nato-jäsenyyttä parhaana vaihtoehtona.

Silti Niinistö arveli Uimosen haastattelussa, että kysymys kansanäänestyksestä saattaa vielä nousta esille, vaikka kaikki tahot päätyivät Venäjän Ukraina-hyökkäyksen ja kansan mielipiteen vaihdoksen jälkeen pitämään sitä tarpeettomana.

Niinistö – olipa tyypillinen juristi tai ei – on selvästi oppinut urallaan varautumaan moniin erilaisiin tapahtumien kulkuun. 

Toistaiseksi Suomen NATO-jäsenyysprosessia pidetään kuitenkin suurena onnistumisena, jossa Niinistöllä oli keskeinen rooli.