Venäjän vankilajärjestelmä noudattaa edelleen neuvostoliittolaista julmuutta: "Putin oivaltanut pelottavan vankilajärjestelmän hyödyllisyyden"

Nykyisessä vankilajärjestelmässä Venäjällä jatkuvat edelleen Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmän perinteet, toteaa professori Judith Pallot Helsingin yliopistosta ja Oxfordin yliopistosta. Se voisi Pallotin mukaan selittää sitä, miksi venäläinen nykyinen vankilajärjestelmä on niin julma.

– Vuonna 1991 Venäjä peri vankilat ja (vanki)leirit, joista moni oli perustettu Gulagin aikana. Neuvostoliiton loppumetreillä koko leirijärjestelmä perustui maantieteellisesti siihen, että ne oli perustettu niin sanotussa sisäisessä periferiassa eli hyvin kaukana keskuksista.

Se, että vankeja lähetetään edelleen kauas kärsimään rangaistusta, kertoo Pallotin mukaan hyvin epäinhimillisestä tavasta käsitellä koko asiaa. Käytäntö vaikeuttaa vankeja pitämästä yhteyttä perheeseensä, edistää perheiden hajoamista ja rikosten uusiutumista.

Käytäntö myös alistaa vangit kivuliaaseen matkaan. Samalla he alistuvat erilaisiin sairauksiin ja nöyryytykseen, joita voi verrata siihen, mitä tapahtui Gulagin aikana. Vankeja myös hallitaan isoina ryhminä.

– Kuten pitkät kuljetusmatkat myös kollektivismi eli ryhmänä hallitseminen oli yksi Gulagin perusta. Se on ollut myös yksi tyypillisistä ominaispiirteenä venäläiselle rangaistusjärjestelmälle jo satoja vuosia, Pallot huomauttaa.

" Putin on oivaltanut pelottavan vankilajärjestelmän hyödyllisyyden"

Pallotin mukaan vuoden 1991 jälkeen on kehittynyt seikkoja, jotka ylläpitävät ilmapiiriä, jossa halutaan säilyttää asiat sellaisina kuin ne ovat. Ensimmäiseksi Pallot mainitsee korruption. Vankilat ovat suurta liiketoimintaa tämän päivän Venäjällä ja antavat tilaisuuden erilaisille pimeille ryhmittymille välistävetoon.

– Toinen (seikka) on Vladimir Putinin hallinnon politiikka. Putin on oivaltanut pelottavan vankilajärjestelmän hyödyllisyyden. Hän uskoo, että vankilan pelko auttaa ylläpitämään järjestystä yhteiskunnassa ja tekemään poliittisen opposition vaarattomaksi.

Lisäksi asioiden säilymistä ennallaan edesauttavat Pallotin mukaan myös sosioekonomiset ongelmat: köyhyys, kodittomuus ja huumeet.