Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on saatu laskuun, hehkutti brittilehti The Guardian maanantaina. Guardianin juttu ei ole ainutlaatuinen, vaan kansainvälinen kiinnostus Suomen työtä taistelussa asunnottomuutta vastaan on suurta.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa kertoo, että viime vuosina kansainväliset mediat ovat olleet erittäin kiinnostuneita Suomen ratkaisuista pitkäaikaisen asunnottomuuden hoidossa.
Haastattelupyyntöjä ulkomaisilta medioilta on tullut useita, toimittajia ja erilaisia asiantuntijoita on vieraillut Suomessa tutustumassa, miksei asunnottomuus kasva meillä, kun taas muualla Euroopassa se tuntuu kasvavan.
Suomessa on pitkään tehty töitä pitkäaikaisasunnottomuuden kitkemiseksi, kertoo Vesikansa. Hänen mukaansa taustalla ovat 2000-luvun alun päätökset, jolloin pitkäaikaisasunnottomuutta päätettiin lähteä kitkemään valtakunnallisesti.
– Ne tulokset alkavat näkyä ja ovat toki näkyneet jo pitkään, arvelee Vesikansa.
Lue myös: Asunnottomuusloukusta pelastunut suomalainen Tatu The Guardianille: "Tämä on suuri ihme"
Katuasunnottomuus saatu nollaan
Erityisesti ulkomaalaisia kiinnostaa Vesikansan mukaan se, miten Suomi on kyennyt sitoutumaan niin pitkäjänteisesti asunnottomuuden vastaiseen työhön.
– Se on hieno osoitus siitä, että meillä eri tasot, kuten valtio, kaupungit, järjestöt ja jopa rakennusliikkeet ovat tässä mukana.
Tällä hetkellä kaupunkitilastot osoittavat Vesikansan mukaan, ettei esimerkiksi Helsingissä ole katuasumattomuutta.
– Toki me tiedetään, ettei kaikilla ihmisillä ole asuntoa, mutta monien Euroopan kaupunkien kaltaista katuasunnottomuutta ei ole.
Lue myös: Vesivahingosta ja pikavipeistä alkanut velkakierre vei kodin – Juuso, 29, asui teltassa Aurajoen rannassa ja oli jo valmis antamaan periksi: "Pitäisikö vaan hypätä jokeen?"
Ongelmat eivät estä asunnonsaantia
Yksi merkittävä askel suomalaisessa asunnottomuuspolitiikassa otettiin, kun perinteinen ajattelutapa käännettiin päälaelle.
– Aiemmin, ja vielä nykyään monissa maissa, asunnonsaannin ehtona oli, että ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi työttömyyteen, toimeentuloon, päihteisiin ja mielenterveyteen, olivat hoidettuina ennen asunnon saantia. Meillä ongelmat eivät ole enää asunnonsaannin este.
Esimerkiksi Asunto Ensin -malli on ollut hyvä ja toimiva malli, jonka avulla pitkäaikaisasunnottomat ovat päässeet jaloilleen. Asunto ensin -mallin tavoitteena on asettaa asunnon saanti kodittoman tukitoimista etusijalle.
Yhteiskunta tekee lopulta säästöä?
Keskeisesti suomalaiseen pitkäaikaisasunnottomien tukemiseen liittyy myös tuettu asuminen, jossa erilaisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin on saatavilla palveluita ja apua.
– Tämä on myös kiinnostanut ulkomailla, että meillä tarjotaan asunnon yhteydessä esimerkiksi mielenterveyspalveluita ja muita tukitoimia, joiden avulla voi kuntoutua, päästä irti päihteistä ja esimerkiksi saavuttaa työpaikka.
Kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen tuo toki kuluja, mutta Vesikansan mukaan palvelut maksavat itsensä takaisin. Esimerkiksi tutkimuksissa on huomattu, että asunnonsaannin ja tukitoimien jälkeen esimerkiksi lääkäripalveluiden käyttäminen on vähentynyt.
– Lisäksi eihän tässä ole kyse pelkästään rahasta, vaan ihmisarvosta ja ihmiskäsityksestä. Meidän perustuslaissa on jokaiselle taattu turvallinen asunto.
– Suomalaiset eivät halua nähdä ihmisiä talvipakkasilla paleltumassa. Tietysti se luo myös turvallisuudentunnetta kaupunkiin, kun voidaan olla varmoja, että jokaisella on katto pään päällä, Vesikansa päättää.