Orpon hallitus tavoittelee pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista vuoteen 2027 mennessä. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen leikkaukset ovat ristiriidassa tavoitteen kanssa.
Suomessa asunnottomuus näyttää lisääntyvän toista vuotta peräjälkeen. Asiasta kertoo STT:lle asunnottomia tukevan Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.
Vaikka virallista tilastoa ei ole vielä koottu, tämän hetken luvut näyttävät hänen mukaansa siltä, että asunnottomuus kasvaa viime vuodesta.
– Näyttää, että asunnottomuusluvut kasvavat edelleen. Suunta on valitettavasti nyt huonompaan päin, Ojankoski sanoo.
Yksin elävien asunnottomien määrä kasvoi Suomessa viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Heitä oli viime vuonna reilut 3 800. Määrä kasvoi edellisvuodesta vajaalla 380:llä.
Luvut käyvät ilmi helmikuussa lakkautetun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran viimeiseksi jääneestä raportista. Jatkossa asunnottomuuden tilastoinnista vastaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke.
"Suoraan yhteydessä hallituspolitiikkaan"
Ojankosken mukaan keskeisin syy käänteeseen ovat Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan. Myös koronalla, hintojen nousulla, valtiontalouden tilanteella ja sote-uudistuksella on ollut oma vaikutuksensa.
Hallituspolitiikalla on kuitenkin ollut hänen mukaansa tärkein osa asunnottomuuden lisääntymisessä.
Ojankoski sanoo, että tästä kielii muun muassa se, että häätöjen yleisin syy on kyvyttömyys maksaa vuokria. Maksuongelmat juontuvat hänen mukaansa heikentyneestä työllisyystilanteesta ja sosiaaliturvan merkittävästä leikkaamisesta.
– Tämä on suoraan yhteydessä hallituksen valitsemaan politiikkaan. Se kohdistuu niihin, joilla ei ole enää mistä säästää.
Hän sanoo olevansa huolissaan käänteestä, jossa tuloköyhyys on alkanut näkyä yhä enemmän asunnottomuuden taustalla.
– Suomi on vuosikymmenien ajan onnistunut käytännössä poistamaan tuloköyhyydestä johtuvan asunnottomuuden. Se kelkka on kääntynyt. Tuloköyhyydestä johtuva asunnottomuus on lähdössä kasvuun.
Asian ytimessä.doc: Koti kadulla
Rautatieasemalla torkkuu 16 vuotta kodittomana ollut mies, kolme asunnotonta nuorukaista pakenee kylmyyttä kauppakeskukseen. Ulkona, rapuissa ja ensisuojissa yöpyviä on Suomessa jo 700.
Koti kadulla -dokumentissa Janne ja Nina kertovat, millaista on elämä ilman kotia: se repii sielun kahtia.
11:55
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo tunnuksilla.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon alasajo?
Kunnista on kuulunut samansuuntaista viestiä. Aran raportissa kunnat kertoivat keskeisimmiksi syiksi asunnottomuuden kasvuun muun muassa pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, sosiaaliturvan heikennykset sekä maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntymisen.
Y-säätiön entinen toimitusjohtaja, työelämäprofessori Juha Kaakinen Tampereen yliopistosta nostaa yhdeksi riskiksi asunnottomuuden kasvulle "kohtuuhintaisen asuntotuotannon hallitun alasajon".
Hän viittaa tällä ajatteluun, jossa vapaiden markkinoiden luotetaan hoitavan asumisen myös pienituloisille ihmisille. Hänen mukaansa hallituksen toimenpiteillä liikutaan Suomessa tähän suuntaan.
Lue myös: Kodittomuuden kokeneet kertovat karuista öistä kaduilla: "Sielu revitään kahtia"
Hallitus aikoo esimerkiksi lakkauttaa Valtion asuntorahaston ja sulauttaa sen osaksi valtion talousarviota. Asiaa koskeva esitys annettiin eduskunnalle lokakuun alussa. Muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kritisoi esitystä lausuntovaiheessa. Hänen mukaansa rahaston lakkauttamisessa on perustuslaillisia ongelmia.
Hallitus päätti syksyn budjettiriihessään myös leikata valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainoja 365 miljoonalla eurolla. Korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Asiantuntija ei usko tavoitteeseen
Hallituksen tavoitteena on kaikesta tästä huolimatta poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä.
Pitkäaikaisasunnottomaksi katsotaan, jos on ollut asunnottomana vähintään vuoden tai toistuvasti asunnottomana kolmen viime vuoden aikana.
Viime vuonna pitkäaikaisasunnottomia oli reilu tuhat. Määrä laski kahdeksalla henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.
Pienestä laskusta huolimatta Kaakinen sanoo, ettei hallituksen tavoite ole hänen mielestään realistinen. Useat tekijät viittaavat hänen mukaansa siihen, että asunnottomuus tulee väistämättä kasvamaan.
– Hallituksen tekemät panostukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi ovat euromääräisesti niin vaatimattomia, että ne eivät pysty kompensoimaan leikkausten vaikutusta, Kaakinen summaa.
Hän arvioi, että hallituksen tekemät leikkaukset eivät vielä viime vuonna edes täysin näkyneet asunnottomuudessa. Tänä vuonna ne alkavat hänen mukaansa tuntua selvemmin.
9:45
Ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa
Hallitus käynnisti viime vuoden alussa ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmalle on myönnetty noin kymmenen miljoonaa euroa määrärahaa. Rahalla on tarkoitus kehittää valtion, kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.
Y-säätiön Ojankoski istuu ohjelman johtoryhmässä. Hänen mukaansa hallituksen tavoitetta on sinänsä saatu edistettyä ohjelman puitteissa.
– On ollut tarpeen saattaa hyvinvointialueet ja keskuskunnat yhteen sekä rakentaa malli, jolla pitkäaikaisasunnottomuutta hoidetaan. Se on onnistuneesti menossa eteenpäin.
Lue myös: Yhä useampi päätyy kadulle asumaan – nuorten miesten häädöt lisääntyneet rajusti
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisää, että kokonaisuuden kannalta pitäisi panostaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa asuntoja, asumistukea ja sosiaaliturvaa.
– Samaan aikaan tehdään siis hyvää työtä ohjelman kanssa, mutta tässä (ennaltaehkäisyssä) on otettu aikaisemmasta poikkeava suunta. Se näyttäytyy asunnottomuuden kasvuna, Ojankoski sanoo.