Asunnottomuus lisääntyy jo toista vuotta peräkkäin – hallituksen tavoite karkaamassa

Hallituspolitiikalla on kuitenkin ollut hänen mukaansa tärkein osa asunnottomuuden lisääntymisessä.

Ojankoski sanoo, että tästä kielii muun muassa se, että häätöjen yleisin syy on kyvyttömyys maksaa vuokria. Maksuongelmat juontuvat hänen mukaansa heikentyneestä työllisyystilanteesta ja sosiaaliturvan merkittävästä leikkaamisesta.

– Tämä on suoraan yhteydessä hallituksen valitsemaan politiikkaan. Se kohdistuu niihin, joilla ei ole enää mistä säästää.

Hän sanoo olevansa huolissaan käänteestä, jossa tuloköyhyys on alkanut näkyä yhä enemmän asunnottomuuden taustalla.

– Suomi on vuosikymmenien ajan onnistunut käytännössä poistamaan tuloköyhyydestä johtuvan asunnottomuuden. Se kelkka on kääntynyt. Tuloköyhyydestä johtuva asunnottomuus on lähdössä kasvuun.

Asian ytimessä.doc: Koti kadulla

Rautatieasemalla torkkuu 16 vuotta kodittomana ollut mies, kolme asunnotonta nuorukaista pakenee kylmyyttä kauppakeskukseen. Ulkona, rapuissa ja ensisuojissa yöpyviä on Suomessa jo 700. 

Koti kadulla -dokumentissa Janne ja Nina kertovat, millaista on elämä ilman kotia: se repii sielun kahtia. 

11:55Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo tunnuksilla.

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon alasajo?

Kunnista on kuulunut samansuuntaista viestiä. Aran raportissa kunnat kertoivat keskeisimmiksi syiksi asunnottomuuden kasvuun muun muassa pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, sosiaaliturvan heikennykset sekä maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntymisen.

Y-säätiön entinen toimitusjohtaja, työelämäprofessori Juha Kaakinen Tampereen yliopistosta nostaa yhdeksi riskiksi asunnottomuuden kasvulle "kohtuuhintaisen asuntotuotannon hallitun alasajon".

Hän viittaa tällä ajatteluun, jossa vapaiden markkinoiden luotetaan hoitavan asumisen myös pienituloisille ihmisille. Hänen mukaansa hallituksen toimenpiteillä liikutaan Suomessa tähän suuntaan.

Lue myös: Kodittomuuden kokeneet kertovat karuista öistä kaduilla: "Sielu revitään kahtia"

Hallitus aikoo esimerkiksi lakkauttaa Valtion asuntorahaston ja sulauttaa sen osaksi valtion talousarviota. Asiaa koskeva esitys annettiin eduskunnalle lokakuun alussa. Muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kritisoi esitystä lausuntovaiheessa. Hänen mukaansa rahaston lakkauttamisessa on perustuslaillisia ongelmia.

Hallitus päätti syksyn budjettiriihessään myös leikata valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainoja 365 miljoonalla eurolla. Korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Asiantuntija ei usko tavoitteeseen

Hallituksen tavoitteena on kaikesta tästä huolimatta poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä.

Pitkäaikaisasunnottomaksi katsotaan, jos on ollut asunnottomana vähintään vuoden tai toistuvasti asunnottomana kolmen viime vuoden aikana.

Viime vuonna pitkäaikaisasunnottomia oli reilu tuhat. Määrä laski kahdeksalla henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.

Pienestä laskusta huolimatta Kaakinen sanoo, ettei hallituksen tavoite ole hänen mielestään realistinen. Useat tekijät viittaavat hänen mukaansa siihen, että asunnottomuus tulee väistämättä kasvamaan.

– Hallituksen tekemät panostukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi ovat euromääräisesti niin vaatimattomia, että ne eivät pysty kompensoimaan leikkausten vaikutusta, Kaakinen summaa.

Hän arvioi, että hallituksen tekemät leikkaukset eivät vielä viime vuonna edes täysin näkyneet asunnottomuudessa. Tänä vuonna ne alkavat hänen mukaansa tuntua selvemmin.

9:45Yhä useampi päätyy kadulle asumaan.

Ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa

Hallitus käynnisti viime vuoden alussa ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmalle on myönnetty noin kymmenen miljoonaa euroa määrärahaa. Rahalla on tarkoitus kehittää valtion, kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Y-säätiön Ojankoski istuu ohjelman johtoryhmässä. Hänen mukaansa hallituksen tavoitetta on sinänsä saatu edistettyä ohjelman puitteissa.

– On ollut tarpeen saattaa hyvinvointialueet ja keskuskunnat yhteen sekä rakentaa malli, jolla pitkäaikaisasunnottomuutta hoidetaan. Se on onnistuneesti menossa eteenpäin.

Lue myös: Yhä useampi päätyy kadulle asumaan – nuorten miesten häädöt lisääntyneet rajusti

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisää, että kokonaisuuden kannalta pitäisi panostaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa asuntoja, asumistukea ja sosiaaliturvaa.

– Samaan aikaan tehdään siis hyvää työtä ohjelman kanssa, mutta tässä (ennaltaehkäisyssä) on otettu aikaisemmasta poikkeava suunta. Se näyttäytyy asunnottomuuden kasvuna, Ojankoski sanoo.

• 14.1.05:17
  Mielenterveys

  Äiti teki pojastaan satoja huoli-ilmoituksia saamatta apua – lopulta poika kuoli kahden junan väliin
• 9.1.06:06
  Päihteet

  Asunnoton jätettiin heitteille – vuodessa yli 200 yötä putkassa
• 4.1.05:10
  Asian ytimessä.doc

  Nina muistaa, kuinka sulki kotinsa oven viimeisen kerran: "Tajusin, että olen mokannut"
• 26.10.202506:00
  Huomenta Suomi

  Somelääkäri Atte teki karut havainnot kaupungin yöstä: "Nyt on kodittomina jo työssäkäyviä"
• 17.10.202520:22
  Viiden jälkeen

  Ari pyristeli huumekoukussa ja asunnottomana vuosia – kohtelu sairaalassa käänsi suunnan
• Lataa lisää