Suomen hiihtomaajoukkueen konkari Matti Heikkinen seurasi mielenkiinnolla keskiviikon dopinguutisointia. Hänellä on perspektiiviä katsoa kohinaa isossa perspektiivissä.
Itävallan ja Saksan poliisit tekivät yhteistyössä ratsioita, joissa pidätettiin yhdeksän henkilöä. Heistä viisi on MM-kisoihin osallistuneita hiihtäjiä. Heikkisellä ei ollut eilen kisapäivä, joten hän seurasi uutisointia aktiivisesti ja koitti muodostaa konkreettisen mielipiteen.
Mediatietojen mukaan viisi kiinniotettua hiihtäjää ovat itävaltalaiset Max Hauke ja Dominik Baldauf sekä virolaiset Karel Tammjärv ja Andreas Veerpalu sekä Kazakstanin Aleksei Poltoranin. Heikkinen ei puhu nimistä, vaan dopingista yleisesti ottaen.
- Hyvin vaikea mennä sanomaan, mikä johtaa tuonlaiseen päätökseen ja toimintaan. Väärin on ilmeisesti tehty ja siitä saa systeemin mukaiset sanktiot.
Heikkisellä on kova näkemys rangaistuksiin. Kahden vuoden kilpailukielto ei enää riitä.
- Tässä puhutaan myös säännöistä. Pelote on kova, mutta ainahan jokaisella elämän osa-alueella on ihmisiä, jotka kokeilevat rajoja ja menevät rajojen yli. Säännöillä pitää myös rajoittaa sitä. Neljän vuoden kilpailukieltoja pitäisi ruveta jakamaan, että suljetaan pidemmäksi aikaa pois. Se lisää pelotetta entisestään ja poistaa toimintamahdollisuuksia, Heikkinen paaluttaa.
Heikkinen sanoo, ettei ylläty enää mistään, etenkään sen jälkeen, kun Norjasta "taisi tulla kaksi tapausta". Hän ei puhu tässäkään kohtaa nimillä, mutta Therese Johaug sai steroidi-kärystään vain 18 kuukauden kilpailukiellon, vaikka laaditut säännöt määrittävät rangaistukset pidemmiksi. Esimerkiksi Urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen käsittelyt tuovat usein tuomioihin lyhennyksiä.
- Näissä asioissa on aina kaksi osapuolta, jotka pyrkivät optimaaliseen tulokseen omalta osaltaan. On oikeus puolustautua ja neuvotella. Yllättävän paljon pystytään antamaan alennusmyyntituomioita selkeistäkin tapauksista, kun on selvät säännöt ja niitä on rikottu. Silti ei tule sitä tuomiota, joka kuuluisi saada sääntöjen mukaan, Heikkinen ihmettelee.
- Se on pitkälti puhtaiden ja sääntöjä noudattavien urheilijoiden oikeusturvakysymys. On tärkeää, että säännöissä pysytään. Minulle tämä on hyvin mustavalkoinen asia. On säännöt ja jos niitä rikotaan, siitä on sanktio, hän linjaa.
Hyvä, että tapauksia tulee ilmi
Vuosikymmenten aikana urheilusta on vyörynyt dopingpommeja eri mittakaavoissa. Yksi suurimmista on pyöräilijä Lance Armstrongin käry, josta on paljastunut mitä käsittämättömämpiä yksityiskohtia.
Nyt näyttää siltä, että hiihdoissa on kärynnyt urheilijoita, jotka eivät taistele maailman absoluuttisimmalla huipulla. Lehtitietojen mukaan yksi on jäänyt kiinni kesken verensiirron. Kun haitari on näin laaja, kuinka puhtaaseen urheiluun voi enää luottaa?
- Jos näitä tapauksia ei tulisi ollenkaan urheilun parista, silloin kontrollijärjestelmä ei toimisi.
- Joka elämänalueella, jos puhutaan talouselämästä, taiteesta tai tieteestä, niin siellä väärennetään ja manipuloidaan tai käytetään veroparatiiseja. Joka elämänalueella löytyy ihmisiä, jotka kokeilevat rajoja. Täytyisi olla selkeät säännöt ja sanktiot, niitä sanktioita pitää silloin noudattaa, Heikkinen sanoo.
Näyttävä dopinguutisointi johtui pitkälti siitä, että Itävallassa doping on kriminalisoitu ja se antaa mahdollisuuden isolle poliisioperaatiolle. Pitäisikö vastaava lainsäädäntö saada myös Suomeen?
- Tähän pitäisi varmaan vastata kyllä tai ei, Heikkinen sanoo ja vaikenee hetkeksi.
Hän ajattelee asiaa laajemmasta perspektiivistä.
- Sen verran olen seurannut vaikkapa meidän vanhustenhuoltoomme liittyviä asioita. Vaikka olemme hyvinvointivaltio, meillä on paljon asioita, joita voisi tehdä vielä paljon paremmin. Jos meillä on rajalliset resurssit laittaa asioita kuntoon, niin ehkä hoidettaisiin vaikka vanhustenhuolto ensin, Heikkinen sanoo pohtivana.
