Suomen EU-jäsenyys mylläsi ulkopolitiikkaa

Copyright MTV Oy 2005

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Tutkija Teija Tiilikaisen mukaan Suomi tarkastelee nyt maailmaa vahvemmin EU:n yhteisestä horisontista, eikä enää niin kansallisesti kuin ennen jäsenyyttä.

    Suomen liittyminen EU:n jäseneksi on muuttanut maan ulkopolitiikkaa enemmän kuin etukäteen ajateltiin, arvioi tutkija Teija Tiilikainen. Tiilikainen kirjoittaa Eurooppalaistuminen-kirjassa, että Suomi tarkastelee nyt maailmaa vahvemmin EU:n yhteisestä horisontista, eikä enää niin kansallisesti kuin ennen jäsenyyttä.

    Suomen kymmenen vuoden jäsenyyden ajalta ei löydy kovinkaan monta tapausta, jolloin EU:n yhteinen kanta tai toimi olisi ollut ristiriidassa Suomen omien etujen kanssa.

    - Huomattavasti yleisempää on, että Suomi on viestittänyt pettymystään, kun unionin yhteinen kanta on jäänyt saavuttamatta, Tiilikainen huomauttaa.

    Suhteet Venäjään ovat nekin muuttuneet; kymmenen jäsenyyden vuoden aikana ne ovat olennaisilta osiltaan siirtyneet hoidettaviksi osana EU:n yhteisiä ulkosuhteita. Suomi joutuikin poliittiseen testiin heti ensimmäisen jäsenyysvuotensa alussa 1995, kun pääministeri Esko Aho sai viedä Moskovaan EU:n kriittisen viestin Tshetshenian sodasta.

    Samaa sotaa arvosteltiin EU:n suulla myös Suomen puheenjohtajakaudella 1999. Toisin kuin oli pelätty, ei näistä tilanteista syntynyt Suomelle mitään erityisiä ongelmia.

    Maan poliittisessa johdossa on EU-jäsenyyden myötä tapahtunut vallansiirtymä, joka vahvistettiin uudessa perustuslaissa. Se merkitsi pääministerin vallan kasvamista presidentin kustannuksella. Myös eduskunta on saanut enemmän vaikutusvaltaa ulkopolitiikkaan.

    Tätä vaikutusta vahvistaa se, että monet asiat, jotka ennen kuuluivat Suomen ulkopolitiikan piiriin ovat nyt osa EU:n sisäpolitiikkaa. Samalla EU:n yhteinen turvallisuuspolitiikka on viime vuosina kehittynyt ja laajentunut.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •