Suomea vaivaa lääkäripula – edes suurempi palkka ei auta

Lääkäripula vaivaa osaa terveyskeskuksista ja sairaaloista niin pahasti, että esimerkiksi Helsingin Laakson sairaalan lääkärit ovat huolissaan potilasturvallisuudesta, STT kertoi perjantaina. Ongelma ei siis rajoitu syrjäseutuihin, vaan on sairaala- ja terveyskeskuskohtaista: jonnekin ei millään saada rekrytoitua tarpeeksi lääkäreitä. Terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut viime vuosina.

Mikä avuksi?

Uusista koulutuspaikoista ei ainakaan ole apua, tyrmää Lääkäriliitto. Uudet lääkärit valuisivat liiton mukaan vaan entistä suuremmissa määrin yksityiselle puolelle.

– Niin kauan kuin yksityisellä sektorilla riittää joko ihmisten itse maksamana tai vakuutusyhtiöiden maksamaa kysyntää, niin riittää työtehtäviä, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen STT:lle.

Työilmapiiri on palkkaa tärkeämpi

Isompi palkkakaan ei ole Pärnäsen mukaan ratkaisu. Palkankorotuksia on kokeiltu myös lääkärivajeen kanssa kamppailevassa Laaksossa. Myöskään alueen etäisyys koulutuspaikkoihin ei selitä pulaa täysin.

Pärnäsen mukaan joissakin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa lääkärit eivät yksinkertaisesti viihdy, koska työkuorma on liian iso eikä tukea saa. Kun jonot paisuvat eikä asiakkaita ehdi hoitaa kunnolla, se on lääkärillekin raskasta, ja osa lähtee. Pärnäsen mukaan samoja ongelmia on sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

– Samassa sairaanhoitopiirissä yksi yksikkö voi pärjätä ja toinen ei.

Liiton selvityksessä viime lokakuussa lääkärivaje oli suurimmillaan, lähes kolmanneksen kaikista paikoista, Kainuun sairaanhoitopiirin alueella. Toinen pohjoinen sairaanhoitopiiri Lappi oli vertailussa parhaassa päässä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sijoittui vertailussa lähelle valtakunnallista keskiarvoa kahdeksalla prosentilla.

Eläköityminen rokottaa Kainuuta...

Sairaanhoitopiirit ovat Lääkäriliiton kanssa samaa mieltä siitä, että palkkaus ei riitä lääkäripulan ratkaisuun. Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto sanoo, että piirin huono asema selvityksessä johtuu tilanteesta, jossa vanhat työntekijät ovat eläköityneet samaan aikaan kun nuoret ovat jääneet vanhempainlomille.

– Kun näitä sattuu yhtä aikaa, sijaisten saaminen vaikenee, Ahopelto sanoo.

Tilanteen ratkaisemiseksi yhtymässä on pohdittu työolojen järjestämistä: työn sisältöä ja määrää, tuen varmistamista nuorille lääkäreille ja digitaalisten palveluiden hyödyntämistä. Lisäksi yhtymä ideoi kuntien kanssa sitä, mitä palveluita ne voivat tarjota alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi.

– Kun nuoria tulee harjoitteluun, kysymme heiltä, mitä asioita he pitävät houkuttelevassa asuinympäristössä tärkeänä. Kunnat ovat lähteneet niitä tekemään, Ahopelto sanoo.

...mutta Lappi menestyy sijainnista huolimatta

Myös kyselyssä hyvin menestyneet sairaanhoitopiirit Lapissa ja Pirkanmaalla korostavat työolojen merkitystä rekrytointien onnistumiselle. Molemmat korostavat keskuskaupunkinsa roolia, mutta pienemmissä terveyskeskuksissa lääkäritilanne vaihtelee. Työolojen parantamisessa esille nousee kuntien keskinäisen yhteistyön merkitys.

Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Miia Palo kehuu keskuskaupunki Rovaniemen mainetta työolojen järjestämisessä ja nuorten lääkärien koulutuksessa. Piirin pienempien kuntien terveyskeskuksissa rekrytointivaikeudet voivat olla suuria, mutta pieni koko voi tarjota myös etuja rekrytoinnissa.

– Kun ollaan kauempana sairaalasta pienissä kunnissa, tarjolla on perinteistä yleislääkärin työtä. Saa tehdä laajaa tehtävää ja moni tykkää siitä, Palo kertoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtavalääkäri Eija Tomás nostaa esille keskuskaupunki Tampereen merkityksen yliopistokaupunkina.

– Tampereen yliopistollisen sairaalan brändi on tunnettu. Olemme tehneet ratkaisuja, joissa on onnistuttu profiloitumaan ja olemaan edelläkävijöitä.

Lapissa ei ole omaa yliopistollista keskussairaalaa, mutta maakuntaan saapuu lääkäreitä esimerkiksi paluumuuttajina tai naapurimaakunnan Oulun kouluttamana. Sairaanhoitopiirissä ei kuitenkaan tyydytä nykytilanteeseen vaan rekrytointia on tarkoitus kehittää entisestään.

– Olemme Lapissa pohtineet, miten rekrytointia voisi kehittää yhteistyössä. Tällä hetkellä jokainen kunta vastaa itse omista rekrytoinneistaan, Miia Palo sanoo.

Sihteerintehtävät syövät työaikaa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) näkee lääkäripulan syyt monella tapaa samoin kuin Lääkäriliitto ja sairaanhoitopiirit. STM:n lääke on jakaa tänä vuonna 70 miljoonaa euroa rahaa kehittämishankkeisiin. Maakunnat, käytännössä usein sairaanhoitopiirit, voivat hakea valtionavustusta peruspalveluiden kehittämiseen.

Hakijat miettivät itse, mihin he valtionavustusta tarvitsevat, eli esimerkiksi miten työpaikasta saisi houkuttelevamman lääkäreille, kertoo lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM:stä STT:lle.

– Pitäisikö esimerkiksi tarjota uudella tavalla moniammatillista yhteistyötä, ja sitä kautta saada työtä houkuttelevammaksi nuorillekin lääkäreille?

Ongelma on Mäntyrannankin mukaan nimenomaan nuorien lääkärien houkutteleminen. Rahaa saa kehittämistyöhön, eikä sitä voi käyttää perustyöhön, kuten uusien lääkärien palkkaamiseen – jos heitä olisi saatavilla.

Ratkaistavana voi olla esimerkiksi se, miten lääkäreiltä saisi vähennettyä erilaista sihteerityyppistä työtehtävää, joka syö aikaa varsinaiselta työltä.

Rahoitushaku alkoi torstaina. Ensi ja sitä seuraavana vuonna on täydennyshaku, mutta avustussummaa ei ole Mäntyrannan mukaan vielä päätetty.

Lääkäriliitto: 70 miljoonaa ei ratkaise ongelmaa

Pärnäsen mukaan 70 miljoonalla ei ongelmaa korjata, kun moni kunta kipuilee suurissa talousvaikeuksissa.

– Jos rahoitusta (valtionosuuksia) ei ole riittävästi nykyiseen tarpeeseen nähden, täytyy kerta kaikkiaan lähteä katsomaan, että mitä me emme tarjoa.

Pärnänen sanoo kuitenkin haluavansa suhtautua positiivisesti myös 70 miljoonaan. Sillä voidaan nimenomaan yrittää saada sairaaloiden ja terveyskeskusten toimintamalleja sellaisiksi, että ne houkuttelisivat lisää lääkäreitä. Ratkaisun avaimia on siis Pärnäsen mukaan isojen rahojen lisäksi myös sairaaloiden ja terveyskeskusten johdon käsissä.

– Jos helppoa ratkaisua hakee, kannattaa miettiä, miksi ei pärjää ja ottaa esimerkkiä hyvistä. Jos ei itse keksi, miten houkuttelevuutta voi lisätä, kannattaa kysyä naapureilta.